RAI-järjestelmää käytetään asiakkaan palvelutarpeen arviointiin sekä hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen (THL 2022). RAI tulee sanoista Resident Assessment Instrument, suomeksi potilaan arviointiväline.
Laadukkaiden RAI-arviointien takaamiseksi kotihoidon lähiesihenkilön tehtävänä on huolehtia RAI-arviointien suorittaminen luotettavasti ja sovitussa määräajassa. Lähiesihenkilöiden tapa motivoida hoitohenkilöstöä vastuullisuuteen ja itseohjautuvuuteen näkyy parhaimmillaan luotettavina RAI-arviointeina. (Vähäkangas ym. 2012.)
Motivoitunut hoitohenkilöstö on avainasemassa tuotettaessa tehokasta, vaikuttavaa ja laadukasta hoitotyötä. Mikäli työntekijöiden motivaatio on alhainen, työsuoritus ja palveluiden laatu heikkenee. Organisaatio voi tukea motivaatiota työntekijän urakehityksellä, luomalla suotuisan työympäristön sekä avoimella johtamistavalla. (Afolabi ym. 2018.) RAI-arvioinnin hyödyntäminen kotihoidon laadun kehittämisessä edellyttääkin työntekijöiden osaamista ja motivaatiota arvioinnin toteuttamiseen.
Asiakaslähtöinen asenne lähtökohtana
Kangasniemen ym. (2018) mukaan varsinkin pitkään töissä olleella hoitohenkilöstöllä voi olla vahva asenne ammattilaisen roolista, eikä se aina ole kovin asiakaslähtöinen. Asenne ei kuitenkaan ole pysyvä, vaan oppimisprosessin myötä asennetta voidaan muuttaa (Laulainen ym. 2020). RAI-arvioinnin pohjalta laadittavan hoito- ja palvelusuunnitelman tulee perustua asiakaslähtöisyyteen ja asiakkaan omiin tavoitteisiin. Suunnitelmassa kuvatut tarpeet ja tavoitteet kirjataan asiakkaan vahvuus- ja resurssilähtöisesti. (Ristolainen ym. 2020.)
Lähiesihenkilöiden arvio hoitohenkilöstön motivaatiosta ja asenteesta
Kauppisen (2022) tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Keski-Suomen hyvinvointialueen kotihoidon lähiesihenkilöiden arvioimana hoitohenkilöstön RAI-osaamista sekä motivaatiota RAI-järjestelmän käyttöön. Tulosten mukaan hoitohenkilöstön motivaation RAI-järjestelmän käyttöön on oltava korkea, jotta RAI-osaaminen kehittyy. Hoitohenkilöstön tulee hallita RAI-järjestelmän käyttö.
RAI-järjestelmän käyttö on aiheuttanut hoitohenkilöstössä vastustusta, ja osaamisvajeen vuoksi motivaatio ja asenne RAI-järjestelmän käyttöön on ollut matala. Lähiesihenkilöiden mukaan tavoiteltava asenne sisältää avoimen ja aidon kiinnostuksen RAI-järjestelmään ja sen käyttöön.
Jotta RAI-järjestelmän käyttö nähtäisi mielekkäänä, on järjestelmän käytön perusteet ymmärrettävä. Hoitohenkilöstön motivaatiota lisäisi, jos RAI-arvioinnin ja asiakkaan hoidon ja palvelun suunnittelun välinen yhteys ymmärrettäisi. Mikäli RAI-arviointi nähdään erillisenä tehtävänä, jolla ei ole yhteyttä asiakkaan hoitoon, ei motivaatio arvioinnin toteuttamiseen ole korkea. Lähiesihenkilöt pyrkivät motivoimaan hoitohenkilöstöä RAI-arviointiin esimerkiksi palautteen annolla sekä luomalla suotuisat olosuhteet, kuten positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen ja ajan järjestäminen arviointien toteuttamiseen. Myös lähiesihenkilön oma myönteinen asenne RAI-arviointeja kohtaan vaikuttaa positiivisesti hoitohenkilöstön motivaatioon.
Kirjoittajat
Katja Kauppinen valmistui joulukuussa 2022 LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan Uudistava johtaminen -koulutuksesta tutkintonimikkeellä sairaanhoitaja (ylempi AMK). Hän työskentelee Jyväskylän kaupungin Ikääntyvien palveluissa kotihoidon varahenkilöstön palveluesihenkilönä.
Päivi Huotari toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä tuntiopettajana.
Lähteet
Afolabi, A., Fernando, S. & Bottiglieri, T. 2018. The effect of organisational factors in motivating healthcare employees: a systematic review. British Journal of Healthcare Management 24 (12), 603–610. Viitattu 19.11.2022. Saatavissa https://doi.org/10.12968/bjhc.2018.24.12.603
Kampus Production. 2021. Volunteers helping elderly person. Pexels. Viitattu 19.11.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/collections/volunteers-helping-elderly-person-qormw8g/
Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Suyen, K., Kinnunen, P., Pietilä, A.-M., Saarnio, R., Viinamäki, A. & Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. Viitattu 19.11.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160883
Kauppinen, K. 2022. Hoitohenkilöstön RAI-osaaminen kotihoidon lähiesihenkilön arvioimana: Keski-Suomen hyvinvointialueen kotihoidon hoitohenkilöstön RAI-osaamisen nykytila, motivaatio ja osaamisen kehittäminen. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lahti. Viitattu 22.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111923164
Laulainen, S., Zitting, J. & Niiranen, V. 2020. Henkilöstön ja johtajien osaamisvaatimukset integroituvissa palveluissa. Teoksessa Hujala, A. & Taskinen, H. (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press. 151–177. Viitattu 19.11.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9
Ristolainen, H., Roivas, P., Mustonen, E. & Hujala, A. 2020. Asiakaslähtöinen palveluohjaus. Teoksessa Hujala, A. & Taskinen, H. (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press. 241–266. Viitattu 19.11.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9
THL. 2022. Palvelutarpeiden arviointi RAI-järjestelmällä. Viitattu 19.11.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/palvelutarpeiden-arviointi-rai-jarjestelmalla
Vähäkangas, P. Niemelä, K. & Noro, A. 2012. Ikäihmisten kuntoutumista edistävän toiminnan lähijohtaminen. Koti- ja ympärivuorokautisen hoidon laatu ja kehittäminen. THL:n raportti 48/2012. E-kirja. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy. Julkari.
