Täsmätyökykyiselle henkilölle opiskeluun tai työelämään hakeutuminen ovat usein stressaavia elämänvaiheita. Huonolla itsetuntemuksella on vaikutuksia yksilön tekemiin valintoihin niin opinnoissa kuin työelämään siirtymissä. Vertaamme itseämme ja omaa toimintaamme muihin ja helposti mitätöimme itseämme sekä osaamistamme.
MOMENTUM-hankkeen myötä olen pysähtynyt pohtimaan syvemmin täsmätyökyisyyttä sekä sen merkitystä ja olen havainnut, että usein käsite ymmärretäänkään väärin tai sitä tarkastellaan turhan tiukilla raameilla. (MOMENTUM 2024.)
Täsmätyökyky perustuu positiiviseen ihmiskäsitykseen, jossa jokaisella nähdään olevan vahvuuksia. Täsmätyökykyinen on henkilö, jolla työ- ja toimintakyky on alentunut puutteellisen kielitaidon, vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden vuoksi. Olennaista täsmätyökykyisyydessä on, että henkilö pystyy työskentelemään, mikäli työtehtäviä tai työaikoja mukautetaan yksilöllisesti. Työtä mukauttamalla työkyvyn alentuma ei useinkaan vaikuta yksilön työpanokseen, vaan sillä on jopa motivoivia vaikutuksia. Tiedetään, ettei kukaan meistä voi olla työurallaan koko ajan 100-prosenttisesti työkykyinen, vaan elämän eri vaiheet vaikuttavat työ- ja toimintakykyymme, ja työn tekemistä tulisi pystyä mukauttamaan näissä vaiheissa. ”Kenestäkään meistä ei ole kaikkiin töihin, mutta jokaisesta on johonkin työhön” (Berghäll 2023).
Itsetuntemus antaa keinoja etsiä oikeaa polkua
Itsetuntemusta voi kehittää pysähtymällä kuulostelemaan omia tunteitaan sekä kehon tuntemuksia; myös vaikeiden tilanteiden läpikäyminen on tärkeää itsetuntemuksen kehittämisessä. Kun tiedostaa, mikä tuo elämään iloa ja mikä puolestaan kuormittaa, niin voimme pyrkiä muokkaamaan omaa arkeamme tukemaan hyvinvointiamme paremmin. (Opinvoimala 2024.)
Momentum-hankkeessa kehitetään Kohti AMK-opintoja -Moodle-kurssi, ja kurssin sisällön suunnittelussa kuulimme opiskelijoiden ääntä. Ensimmäisen lukukauden sosionomiopiskelijat kokosivat ajatuksiaan opinnoissa tarvittavista tärkeistä ominaisuuksista, ja vastauksissa näkyivät vahvasti itsetuntemuksen elementit (Kuva 1).
![[Alt-teksti: opinnoissa tarkittavia tärkeitä ominaisuuksia, joina on mainittu muun muassa innostus, motivaatio, organisointikyky ja ajankäytön hallinta.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/08/652_2024_Hyva-itsetuntemus-apuna-oman-polun-suunnittelussa-1024x573.jpg)
Hyvä itsetuntemus auttaa meitä tunnistamaan omat vahvuutemme sekä pysähtymään mahdollisten kehittämiskohtien äärelle. Saamme välineitä vertailla ja tehdä valintoja itsellemme sopivien elämänpolkujen kanssa. Oma sisäinen äänemme vahvistuu: emme anna ulkopuolisten odotusten horjuttaa valintojamme. Hyvä itsetuntemus antaa luottamusta olla oma itsensä sekä auttaa tiedostamaan omat tavat ja tyylit toimia. Tämä myös madaltaa avun hakemisen kynnystä. Tunnistamme omat kykymme toimia ja sen, milloin mahdollisesti tarvitsemme tukea.
Hyvästä itsetuntemuksesta on suurta hyötyä niin opiskelussa kuin työuralla. Hyvä itsetuntemus tukee opiskelupaikan valintaa sekä opiskeluun liittyvien päätösten tekemistä. Sen myötä opinnot sujuvat paremmin, kun tiedämme itsellemme parhaiten soveltuvat tavat oppia ja opiskella. (Opinvoimala 2024.)
Kirjoittaja
Mia Ikonen toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana MOMENTUM – Moninaistuvat urapolut -hankkeessa.
Lähteet
Berghäll, A. 2023. Osatyökykyinen vai täsmätyökykyinen. Valtioneuvosto. Viitattu 12.6.2024. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-//1410829/osatyokykyinen-vai-tasmatyokykyinen-
LAB. 2024. MOMENTUM – Moninaistuvat urapolut. Hanke. Viitattu 12.6.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/momentum
Opinvoimala. 2024. Itsetuntemus. Viitattu 11.6.2024. Saatavissa https://www.opinvoimala.fi/sivu/itsetuntemus
