Osaamisen johtaminen vaatii ennakointia

Työelämän osaamistarpeet muuttuvat nopeasti ja organisaatioiden on kyettävä tunnistamaan, kehittämään ja ennakoimaan osaamista aiempaa systemaattisemmin. LAB-ammattikorkeakoulun KTOT-hankkeen kysely osoittaa, että Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen yritysten haasteet ja kehittämistarpeet ovat pitkälti samoja kuin muualla Suomessa: tekoäly, digitaalisuus ja vuorovaikutustaidot korostuvat, mutta osaamisen johtamisen käytännöissä on edelleen paljon kehitettävää.

LAB-ammattikorkeakoulun Euroopan unionin osarahoittaman Kohti tulevaisuuden osaavaa työvoimaa -hankkeen (KTOT) vuonna 2025 toteuttama kysely osoittaa, että Kaakkois-Suomen yritykset kohtaavat pitkälti samoja osaamisen johtamisen haasteita kuin organisaatiot muualla Suomessa (LAB 2026). Osaamista tunnistetaan aktiivisesti kehityskeskusteluissa, arjen vuorovaikutuksessa ja työparityöskentelyssä, mutta käytännöt jäävät usein irrallisiksi eivätkä muodosta yhtenäistä johtamisen kokonaisuutta. Samankaltaisia havaintoja on nostettu esiin myös valtakunnallisissa selvityksissä (Valtioneuvosto 2025).

Keskeinen haaste on osaamisen kehittämiseen käytettävän ajan puute. Vaikka osaamisen jatkuva kehittäminen tunnistetaan tärkeäksi kilpailukykytekijäksi, jää se kiireisen arjen vuoksi usein taka-alalle. Organisaatioilla on käytettävissään yhä enemmän tietoa tulevista osaamistarpeista, mutta tiedon hyödyntäminen käytännön päätöksenteossa on monin paikoin hajanaista (Sitra 2026).

Kyselyssä nousi esille myös työelämän ulkopuolella karttuneen osaamisen hyödyntäminen. Harrastuksissa, vapaaehtoistoiminnassa ja aiemmissa tehtävissä hankittu nonformaaliosaaminen tunnistetaan, mutta sen järjestelmällinen hyödyntäminen on vielä vähäistä. Digitaaliset ratkaisut, kuten osaamismerkit ja Osaamispolku-palvelu, voivat auttaa tekemään osaamista näkyväksi ja paremmin hyödynnettäväksi (Valtioneuvosto 2025; Osaamispolku-palvelu 2026).

Tulevaisuuden osaamistarpeet ovat samankaltaisia

Kyselyn perusteella yritysten näkemykset tulevaisuuden osaamisesta ovat hyvin yhteneviä valtakunnallisten ennakointitulosten kanssa. Tärkeimmiksi osaamisalueiksi nousivat tekoälyn hyödyntäminen, digitaidot sekä vuorovaikutus- ja asiakastaidot (JOTPA 2025).

Sosiaali- ja terveysalalla korostuvat lisäksi asiakaslähtöisyys, moniammatillinen yhteistyö ja palvelujärjestelmän kokonaisvaltainen ymmärtäminen. Samalla teknologian hyödyntämisestä on tullut keskeinen osa alan ammattiosaamista. Tulevaisuuden työelämässä tekninen ja inhimillinen osaaminen täydentävät toisiaan yhä vahvemmin (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024; Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2025).

On hienoa huomata, että henkilöstöä osallistetaan monissa organisaatioissa strategiatyöhön ja toiminnan kehittämiseen. Tämä vahvistaa sitoutumista ja tukee osaamisen näkyväksi tekemistä. Myös digitaalisten työkalujen käyttö osaamisen johtamisessa lisääntyy, vaikka niiden hyödyntämisessä on edelleen eroja organisaatioiden välillä (Valtioneuvosto 2025; Osaamispolku-palvelu 2026).

Kohti systemaattisempaa osaamisen johtamista

Organisaatiot kokevat reagoivansa toimintaympäristön muutoksiin melko hyvin, mutta tulevaisuudessa pelkkä reagointi ei enää riitä. Tarvitaan ennakointia sekä kykyä muuntaa ennakointitieto konkreettisiksi kehittämistoimiksi (Sitra 2026).

Osaamisen johtamisen esteiksi tunnistettiin erityisesti ajan puute, epäselvät prosessit, puutteellinen vuoropuhelu sekä vaikeus kytkeä osaamisen kehittäminen organisaation strategisiin tavoitteisiin (Valtioneuvosto 2025; Sitra 2026). Näiden haasteiden ratkaiseminen edellyttää pitkäjänteistä kehittämistyötä ja selkeitä toimintamalleja.

Osaamisen johtaminen vaikuttaa myös organisaatioiden veto- ja pitovoimaan. Kun osaaminen tehdään näkyväksi ja sen kehittämiseen panostetaan suunnitelmallisesti, vahvistaa se henkilöstön sitoutumista, työn merkityksellisyyttä ja organisaation kilpailukykyä (Valtioneuvosto 2025).

Tulokset osoittavat, että organisaatioiden kehittämistarpeet liittyvät erityisesti osaamisen ennakointiin, johtamiskäytäntöihin ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiseen. Näihin tarpeisiin KTOT-hanke pyrkii vastaamaan tukemalla työelämän toimijoita rakentamaan entistä suunnitelmallisempia ja tulevaisuuteen suuntaavia osaamisen johtamisen käytäntöjä (LAB 2026).

Lähteet

Gariev, Vitaly. 2024. Kaksi nuorta ammattilaista työskentelee yhdessä modernissa toimistoympäristössä. Pexels. Viitattu 18.8.2026. Saatavissa: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/mies-naine-lappari-kannettava-tietokone-22046227/

JOTPA. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. 2025. Osaamistarvedata 2025. Viitattu 26.6.2026. Saatavissa: Uusi osaamistarvedata julkaistu – tutustu vuoden 2025 osaamistarpeisiin | Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus

LAB. 2026. KTOT – Kohti tulevaisuuden osaavaa työvoimaa. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kohti-tulevaisuuden-osaavaa-tyovoimaa

Osaamispolku-palvelu. 2026. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 26.6.2026. Saatavissa: https://osaamispolku.fi

Sitra. 2026. Näin Suomessa ennakoidaan osaamista. Viitattu 26.6.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2026/02/FINAL-03022026-MIten-Suomi-ennakoi-osaamisen-tulevaisuutta.pdf

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation edellyttämä osaaminen. Viitattu 6.8.2026. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2025. Tulevaisuuden osaamistarpeet sote-alalla. Viitattu 6.8.2026. Saatavissa: https://www.julkari.fi Valtioneuvosto. 2025. Osaamisen tunnistamisen työryhmä: loppuraportti. Viitattu 26.6.2026. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/ca4e0c18-a827-49e0-afd5-66ec8bf0aef1