Hyvinvointia voi parantaa nappia painamalla: Teknologia kotihoidossa tutkimustiedon valossa

Ikäteknologiaa ja kotona asumista helpottavia digitaalisia ratkaisuja on markkinoilla runsaasti (Truelsen & Andersson 2019). Teknologia on tullut jo kiinteäksi osaksi kotihoidon palveluita, mutta teknologialta odotetaan vielä paljon enemmän. Teknologian laajempi käyttö kotihoidossa vaatii monenlaista osaamista sekä asiakkaiden että hoitohenkilökunnan asenteiden muutosta. (Kamp ym. 2019.) 

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) kotihoidon tiiminvetäjät Anne Kautonen ja Rauni Tuononen selvittivät LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyössään Hyvinvointiteknologiatutkimuksen hyödyntäminen kotihoidossa – Aatos-hanke kirjallisuuskatsauksen avulla teknologian hyötyjä ikäihmisten kotona asumisessa ja kotihoidon hoitajien työautonomian tukena. He tarkastelivat myös teknologiaan liittyvän tiedon ja tutkimuksen hyödyntämistä kotihoidon työssä ja johtamisessa. Tutkimustiedon laajamittaisen kokoamisen ja analysoinnin tavoitteena oli parantaa kotihoidon edellytyksiä teknologian hyödyntämisessä. Opinnäytetyö toteutettiin osana Aatos-hankkeen kehittämistyötä. (Kautonen & Tuononen 2020.) 

Teknologia itsenäisen elämän ja hyvinvoinnin tukena  

Digitalisaatio auttaa ikäihmisiä asumaan omissa kodeissaan entistä pidempään. Anturiteknologia ja GPS-palvelut valvovat tarvittaessa liikkumista. Robotit ohjaavat asiakkaita peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailuissa. Älykkäät talot valvovat vedenkulutusta ja lämpötilaa. Etäyhteyspalvelut ja virtuaalimaailmat luovat virikkeitä ja sosiaalista toimintaa. (Truelsen & Anfersson 2019.) Elinpiirin ei tarvitse kaventua toimintakyvyn mukana, jos ympäriltä löytyy osaamista ja halua tuoda ikäihminen digitaalisten palveluiden piiriin.  

Asiakkaiden on uskaltauduttava kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja arkensa avuksi. Kevyemmän kotihoidon palvelutarpeen asiakkaille on entistä harvemmin ihmisvoimin suoritettua palvelua edes tarjolla. Teknologia osoittautuu usein ikäihmisille yllättävän helppokäyttöiseksi. Moni ikäihminen kokee ylpeyttä osatessaan käyttää tarjottuja teknologioita. Teknologia ei usein vaadi käyttäjältään kuin napin painalluksen, jos sitäkään. Älykkään dosetin käytöstä on myös video-ohje (Axitare 2020).  

Hoitajien työnkuvat muuttuvat digitalisaation myötä 

Tulevaisuudessa teknologian rooli hoitotyössä kasvaa. Hoitajien on sisäistettävä teknologiset palvelut osaksi tarjoamaansa palvelukokonaisuutta kotihoidossa ja uskallettava kokeilla asiakkailleen erilaisia vaihtoehtoja. (Kamp ym. 2019) Lähitulevaisuudessa asiakkaiden itse tuottama hoitotieto lisääntyy, kun asiakkaiden itse mittaamat vitaaliarvot siirtyvät automaattisesti sähköisesti potilastietojärjestelmiin ja oman tilan kuvaukset hoitotietoihin. Poliklinikoilta ja kotihoidosta käsin asiakkaisiin voidaan pitää yhteyttä etänä ja reagoida nopeasti, kun voinnissa havaitaan muutosta. (Värri ym. 2019.) Lääkärin konsultaatioita varten ei tarvitse mennä sairaalaan. Koulutettu hoitaja voi etäyhteyden avulla ohjata asiakkaita tai asiakkaan luona toimivaa hoitotiimiä. (Binks 2017.) 

Hoitotyössä teknologia keventää työn fyysistä kuormaa, rutiinia ja aikarajoitteisuutta sekä vähentää turhaa liikkumista ja helpottaa tiedonkulkua (Laurenza 2019). Muutos kymmenen vuoden takaiseen on kaikkien nähtävissä. Teknologiaa pelkäämättömille hoitajille kotihoito näyttäytyy tänä päivänä houkuttelevana vaihtoehtona. Teknologia vähentää muistinvaraista toimintaa ja toimistoaikaa sekä antaa hoitajalle mahdollisuuden käyttää enemmän aikaa asiakkaaseen. Teknologia vahvistaa näin asiakaslähtöisyyttä hoitajan työssä.  

Kirjoittajat 

Anne Kautonen ja Rauni Tuononen ovat sairaanhoitaja YAMK -opiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen -koulutuksessa. 

Mari Kokkonen on yliopettaja LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä 

Lähteet 

Axitare 2020. Älykäs dosetti – Helppokäyttöisin ja ainoa etäohjattava lääkeautomaatti kotihoitoon. [Viitattu 4.12.2020]. Saatavissa: https://axitare.eu/  

Binks, R. 2017. District nursing in the digital era. British Journal of Community Nursing. October 2017. Vol 22. No 10. 478-483.  

Kamp, A., Obstfelder, A., Andersson, K. 2019. Welfare Technologies in Care Work. Nordic journal of working life studies. Volume 9. Number S5. February 2019.Roskilde. Denmark.  

Kautonen, A. & Tuononen, R. 2020. Hyvinvointiteknologiatutkimuksen hyödyntäminen kotihoidossa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Sosiaali-ja terveysala. Lappeenranta. [Viitattu 4.12.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110222086 

Laurenza, E., Quintano, M., Schiavone, F. and Vrontis, D. 2018. The effect of digital technologies adoption in healthcare industry: a case based analysis. Business Process Management Journal July 2018.  

Truelsen, M., Andersson, B. 2019. Nordic Ambient Assisted Living – a stronghold of the Nordic health and care sector. Nordic Innovation and Nordic Welfare Centre. 2019. Colophon. Version 1, June 2019  

Värri, A. O., Kinnunen, U.-M., Pöyry-Lassila, P., & Ahonen, O. 2019. The national SotePeda 24/7 project develops future professional competencies for the digital health and social care sector in Finland. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 11(3), 232–235. [Viitattu 4.12.2020]. Saatavissa:https://doi.org/10.23996/fjhw.77605  

Linkit 

Linkki 1. Kautonen, A. & Tuononen, R. 2020. Hyvinvointiteknologiatutkimuksen hyödyntäminen kotihoidossa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Sosiaali-ja terveysala. Lappeenranta. [Viitattu 4.12.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110222086 

Linkki 2. Axitare 2020. Axitaren Älykäs Dosetti – Automaattinen lääkeannostelija kotihoitoon. [Viitattu 4.12.2020]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=-w0ZVPrlutg&feature=youtu.be&app=desktop