Ikääntymisen uusi aika

Helmikuun alussa 750 ikääntymisestä ja siihen liittyvistä teemoista kiinnostunutta henkilöä kokoontui Tampere-talolle Gerontologia 2023 -tapahtumaan. Koronarajoitusten vuoksi edellinen Gerontologia-kongressi oli jouduttu perumaan, ja tämänvuotiseen tapahtumaan riittikin kiinnostuneita osanottajia. Gerontologia-kongressi kerää kolmen vuoden välein ikääntyneiden parissa tutkimusta tekevät tutkijat yhteiseen kongressiin, ja koska nyt myös geriatripäivät pidettiin samanaikaisesti, oli kyseessä todellakin monitieteinen tapahtuma. Ikääntyminen kun on ilmiö, jota voi lähestyä useasta eri tulokulmasta.  

Päivien esitykset nostivat laajasti esille ikääntymistutkimuksen moninaisuutta. Pääpuheenvuoroissa käsiteltiin aihetta aivan solutasolta aina suurempiin Ilmiöihin kuten ikääntyneiden hoidon tulevaisuuteen. Muita tärkeitä teemoja olivat toimintakyvyn tukeminen, ravitsemus, sarkopenia, gerastenia sekä akuutti- ja elämän loppuvaiheen hoito. 

Väestön toimintakyky olennaisen tärkeää

Yksi iso kantava teema oli tietenkin väestön ikääntyminen, mitä käsiteltiin hyvin oivaltavasti ja eri tulokulmista. Ikääntymistä ei käsitelty pelkästään ongelmalähtöisesti. Väestön ikääntyminen ei johdu pelkästään siitä, että syntyvyys laskee ja suuret ikäluokat vanhenevat, vaan siitä, että ihmiset elävät nykyään huomattavasti pidempään kuin ennen. Nykykoululaisen eliniänodote kun lähenee 100  vuotta. Ihmiset siis elävät pidempään ja siitä johtuu, että myös pyramidin huippu levenee ja Suomen väestöpyramidi muistuttaakin enemmän arkkua kuin pyramidia. 

Elämänkulun eri vaiheita tulee tarkastella myös uusista näkökulmista, ja uusia tutkimusaiheita nousee jatkuvasti. Elämän jatkuessa pidempään on tärkeää pitää väestö toimintakykyisenä. Oma puheenvuoroni oli Liikkumista edistävät interventiot -sessiossa. Toin esityksessäni esille Etelä-Karjalassa toteutetun, ikääntyneiden kotikuntoutusta tarkastelleen KauKoIKÄ-tutkimushankkeen sekä joulukuussa 2022 Jyväskylässä tarkastetun oman väitöskirjani tuloksia (Suikkanen 2022).

Ikääntymiseen tulee suhtautua positiivisesti, ja sitä tulee myös tarkastella positiivisesta näkökulmasta, ei vain toiminnanvajauksien ja kasvavien kustannusten kautta.  Tapahtuma toimi oivana paikkana laajentaa omia verkostoja sekä tuoda esille omaa osaamista ja tutkimusintressejä. Kohtaamiset ja käytäväkeskustelut olivat hienon kolmipäiväisen tapahtuman suurinta antia. Ja taisi keskusteluista nousta esille myös muutama tulevaisuuden tutkimushankeyhteistyön orastava itu, joita jatkossa voidaan lähteä jalostamaan uusiksi hankeavauksiksi.

Lähteet

Suikkanen, S.  2022. Home-based physical exercise among older adults with signs of frailty: emphasis on days lived at home, utilization of social and health care services, quality of life, physical functioning, and severity of frailty. Väitöskirja. University of Jyväskylä. JYU dissertations, 582. Viitattu 14.2.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9245-3