Suomen väestön vanhetessa jokaisen ikääntyneiden parissa työskentelevän terveydenhuollon ammattilaisen pitäisi ottaa huomioon ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen. Näin voitaisiin edistää myös ikääntyneiden hyvää elämänlaatua. Painottamalla ennaltaehkäisyn ja ylläpitämisen näkökulmaa kustannuksia voidaan pienentää tai toimia kustannusneutraalisti (Jyväkorpi ym. 2020).
Opinnäytetyössä (Ikonen & Siitonen 2022) etsittiin kirjallisuuskatsauksen avulla näkökulmia ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen henkilön itsensä sekä palvelujärjestelmän näkökulmasta. Aihe rajattiin koskemaan kotona asuvia 65-vuotiaita ikääntyneitä.
Pienetkin asiat yhdessä parantavat iäkkäiden toimintakykyä
Kyky liikkua nousi toimintakyvyn kannalta keskiöön. Kävelykyky on tärkeä mahdollistaja kaikissa toimintakyvyn eri osa-alueissa. Itsenäinen selviytyminen esimerkiksi siirtymisissä paikasta toiseen lisää elämänlaatua. (Vuori 2022.)
Yhdessä harrastettu liikunta lisää osallisuuden tunnetta ja tukee näin psyykkistä toimintakykyä. Liikunta tukee myös kognitiivista toimintakykyä. (Anttila ym. 2022.) On tärkeää kysyä ikääntyneeltä toimintakykyyn vaikuttavista asioista ja pohtia yksilöllisiä keinoja niiden parantamiseksi.
Terveydenhuollon henkilökunnalla on tärkeä rooli fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä. Olisi tärkeää löytää yksilöllisesti sopivat keinot lisätä ikääntyneen aktiivisuutta ja motivaatiota. Perustelematon ja yleinen kehotus lisätä liikuntaa ei todennäköisesti saa ikääntynyttä liikkumaan enemmän. (Anttila ym. 2022.)
Sähköiset palvelut vahvistavat osallisuuden tunnetta
Sähköisillä palveluilla voidaan tavoittaa ikääntyneitä pitkienkin välimatkojen takaa. Tämä vaatii kuitenkin sen, että ikääntynyt osaa käyttää niitä. Ikääntyneille pitäisi opettaa sähköisten palveluiden käyttö, jos niitä hänen kohdallaan suunnitellaan käyttöönotettavaksi. (Stenholm ym. 2019.) Ikä ei ole este käyttää sähköisiä palveluita. Ikääntyneen oma mielipide ja osaaminen vaikuttavat näiden käyttöön. (Rasi & Taipale 2020.)
Pelkona sähköisten palveluiden käytön lisäämiselle on se, että perinteinen vuorovaikutus vähenee tuntuvasti. Toisaalta sähköiset palvelut voivat lisätä tasa-arvoa palveluissa, koska näin syrjemmässä asuvalla on mahdollisuus osallistua eikä välimatka ole esteenä. Palvelujärjestelmän kannalta etävastaanotot voivat olla hyvinkin kustannustehokkaita. (Vaahtera ym. 2018.) Ikääntyneiden pienituloisuus voi estää osallistumasta harrastukseen, jonka kautta saisi sosiaalisia kontakteja. Yksinäisyyden kokemus voi olla vakava terveysriski. Yksinäisyyden kokemusten ehkäisyllä parannetaan ikääntyneen osallisuuden tunnetta. (Savikko ym. 2019.)
STM:n (2016) mukaan digitaaliset ratkaisut sekä palvelujärjestelmän tunteminen ovat haasteena myös ikääntyneiden terveyden edistämisessä ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa. LAB-ammattikorkeakoulu pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin opetussuunnitelmaa uudistamalla sekä hanketoiminnalla.
Kirjoittajat
Sanna Siitonen on LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelija.
Anja Liimatainen on LAB-ammattikorkeakoulun yliopettaja Hyvinvointi-yksiköstä Lappeenrannan kampukselta.
Lähteet
Anttila, P., Ngandu, T., Häkkinen, A., Lehtisalo, J., Kivipelto, M. & Kulmala, J. 2022. Liikkumisen kannustimet muistisairauksien riskiryhmään kuuluvilla ikääntyneillä. Gerontologia 36(1), 4-15. Viitattu 22.5.2022. Saatavissa https://journal.fi/gerontologia/article/view/108980/68060
blickpixel. 2014. Schwarzenberg, M. Voikukka, taivas, kukka, luonto. Pixabay. Viitattu 30.5.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/voikukka-taivas-kukka-luonto-463928/
Ikonen, K. & Siitonen, S. 2022. Ikääntyneiden terveyden edistäminen palvelujärjestelmän näkökulmasta. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenranta. Viitattu 22.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060716293
Jyväkorpi, S., Strandberg, T., Urtamo, A., Pitkälä, K., Suominen, M., Kokko, K. & Heimonen, S. 2020. Ikääntyneiden terveys, elämänlaatu, toimintakyky ja mielen hyvinvointi. Gerontologia 34(4), 339‒344. Viitattu 22.5.2022. Saatavissa https://journal.fi/gerontologia/article/view/99624/57593
Rasi, P. & Taipale, S. 2020. Tuki, ohjaus ja koulutus – ikääntyneet digitalisoituvassa mediayhteiskunnassa. Gerontologia 34(4), 328‒332. Viitattu 22.5.2022. Saatavissa https://journal.fi/gerontologia/article/view/99601/57591
Savikko, N., Jansson, A. & Pitkälä, K. 2019. Yksinäisyys on kognition heikkenemisen merkittävä riskitekijä ikääntyneellä. Lääkärilehti 19/2019 VSK 74, 1189‒1192. Viitattu 22.5.2022. Saatavissa https://www-laakarilehti-fi.ezproxy.saimia.fi/tieteessa/katsausartikkeli/yksinaisyys-on-kognition-heikkenemisen-merkittava-riskitekija-ikaantyneella/
Stenholm, S., Leskinen, T. & Viikari, L. Eläköityvien terveyteen kannattaa panostaa. Duodecim 135, 1068-1074. Viitattu 22.5.2022. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/duo16686?toc=1113067
STM. 2016. Sosiaali- ja terveysministeriö. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena.
Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Viitattu 23.5.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75526/JUL2016-5-hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset-2025.pdf?sequence=1
Vaahtera, A-S., Koskinen, A. & Himanen, S. 2018. Sähköiset omahoitopalvelut ovat mahdollisuus myös ikääntyville. Gerontologia 32(3), 180–196. Viitattu 22.5.2022. Saatavissa https://journal.fi/gerontologia/article/view/70274/38302
Vuori. I. 2022. Fyysinen aktiivisuus säilyttää iäkkäiden toimintakykyä. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 138(3), 236–245. Viitattu 15.3.2022. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2022/3/duo16686
