Tämän vuosisadan suurimpiin terveyttä uhkaaviin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin pystytään vastaamaan terveydenhuollon työntekijöiden osaamisen kehittämisellä. LAB-ammattikorkeakoulu on vastannut osaamisen kehittämisen tarpeeseen suunnittelemalla ja toteuttamalla Jotpa-rahoitteisen Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan -koulutuksen 20 op.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset suomalaisten terveyteen
Suomessa kesän lämpötilojen ja helleaaltojen on ennustettu lisääntyvän (Tuomenvirta, 2018, 58). Kuumuus lisää perussairauksien oireiden pahentumista, mikä näkyy kuolleisuuden ja hoidontarpeen lisääntymisenä hellejaksojen aikana. Vakavat sairaudet alentavat lämmön sietokykyä, mutta terveyshaittoja voi aiheutua myös perusterveille aikuisille. (Kollanus & Lanki 2021, 7–8.)
Ilmastonmuutoksen myötä vähälumisemmat talvet yleistyvät. Lämpötila vaihtelee useammin nollan molemmin puolin, mikä lisää liukkautta. Liukkaudesta aiheutuu nykyisin kymmeniä tuhansia tapaturmia. Sääolojen muuttuessa riskit tapaturmille ja liikenneonnettomuuksille kasvavat. (Tuomenvirta ym 2018, 59; Meriläinen ym. 2021, 36–37.)
Sään ääri-ilmiöt ja sateisuus lisääntyvät. Ilmaston lämpeneminen edesauttaa mikrobien kasvua vesijärjestelmissä, mikä nostaa riskiä vesiepidemioille. Lämpenevä ilmasto mahdollistaa uusien lajien leviämisen yhä pohjoisemmaksi. Vektorivälitteiset taudit, kuten punkkien levittämä borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus, voivat yleistyä ilmastonmuutoksen seurauksena. (Tuomenvirta ym. 2018, 60-62.)
Siitepölykausien aikaistuminen voi lisätä allergiaoireilua. Suomen ilmanlaatua voivat heikentää muualta kulkeutuvat ilman epäpuhtaudet. (Tuomenvirta ym. 2018, 63.) Sääolojen muuttuessa ja kosteuden lisääntyessä riskit sisäilmaongelmille kasvavat. Talven pimeys ja ilmastonmuutoksesta aiheutuva huoli voivat lisätä mielenterveyden kuormitusta. (Meriläinen ym.2021, 38–39.)
Ilmastonmuutos haastaa työterveyshuollon toimintaa
Työterveyshuollon perustehtävä on edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä (Työterveyshuoltolaki). Ilmastonmuutos tuo mukanaan uusia haasteita työterveyshuollon toimintaan työolosuhteiden ja työtapojen muuttuessa (Meriläinen ym. 2021, 45-46).
Sopeutuakseen ilmastonmuutokseen työterveyshuollon ammattilaiset ja työpaikat tarvitsevat koulutusta. Ilmastonmuutokseen liittyvien riskien arviointi työterveyden ja -turvallisuuden näkökulmasta on tulevaisuudessa oleellista. Työterveyshuoltoon tarvitaan uusia työkaluja, joiden avulla voidaan tukea ja lisätä tietoisuutta työpaikoilla. (Meriläinen 2021, 58–59.)
Kaikilla toimialoilla on riskien arvioinnissa parannettava ilmastonmuutosnäkökulmien huomioimista. Kuumassa työskentely, kiertotalouden uudet työturvallisuusriskit, lämpö- ja kemikaalialtistumisen yhteisvaikutukset ja liukkauden lisääntyminen vaativat varautumista. Työpaikkojen tulee työterveyshuollon kanssa yhdessä selvittää työympäristön riskejä ja suunnitella toimia ennaltaehkäisyyn. Osaamisen kehittäminen vahvistaa valmiuksia ennakoida ja reagoida ilmastonmuutoksen vaikutuksiin (Ala-Laurinaho ym. 2025, 27-29.)
Ilmastoterveysosaamisen kehittäminen koulutuksella
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistunut osaaja -koulutuksen keskiössä on ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten ymmärtäminen, terveyshaittojen ennaltaehkäisy ja hoito. Koulutuksen tavoitteena on näyttöön perustuvaan tietoon perustuen kehittää osallistujien valmiuksia jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen. Koulutus lisää valmiuksia tunnistaa ja tarttua kehittämiskohteisiin sekä toimia moniammatillisessa tiimissä. Tulevaisuudessa ympäristöystävällisten käytäntöjen edistäminen ja jalkauttaminen terveydenhuollon yksiköissä ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa. (LAB-ammattikorkeakoulu 2024; Tiitta 2025.)
Uuden koulutuksen osallistujiin lukeutui myös työterveyshuollon ammattilaisia. Työterveyshoitaja Sirpa Heponiemen mukaan koulutus antoi suoraan käytäntöön sovellettavaa tietoa muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvien työterveys- ja työturvallisuusriskien arviointiin ja ennakointiin.
Kirjoittajat
Sirpa Heponiemi oli opiskelijana LAB-ammattikorkeakoulun Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistunut osaaja 20-koulutuksessa. Hän työskentelee työterveys- hoitajana työterveyshuollossa.
Kati Nirkko työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointi- yksikössä.
Päivi Viitanen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Ala-Laurinaho, A., Clottes Heikkilä, H., Jussila, K., Mänttäri, S., Rissanen, R., Taxell, P. & Teperi, A-M. 2025. Työelämän suunta: Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä. Työterveyslaitos. Viitattu 30.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-223-6
Kollanus, V. & Lanki, T. 2021. Helteen terveyshaitat ja niiden ehkäisy Suomessa. Työpaperi 14 /2021. Terveyden – ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 30.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-673-2
LAB-ammattikorkeakoulu 2024, Koulutussuunnitelma, Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistunut osaaja 20 op v. 2025. Viitattu 3.12.2025. Saatavissa https://moodle.lut.fi/pluginfile.php/2481703/mod_resource/content/4/Koulutussuunnitelma_ilmastonmuutoksen_terveysvaikutuksiin_erikoistunut_osaaja_LAB_2025%20%281%29.pdf
Meriläinen, P., Paunio, M., Kollanus, V., Halonen, J., Tuomisto, J., Virtanen, S., Karvonen, S., Hemminki, E., Kuusipalo, H., Koivula, R., Mäkelä, H., Huusko, S., Voutilainen, L., Huldén, L., Raulio, S., Keskimäki, I., Partonen, T., Mänttäri, S., Viitanen, A-K., Kangas, P., Sarlio, S., Lyyra, K., Viljamaa, S. & Mukala, K. 2021. Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla – Sosiaali- ja terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031). Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:20. Viitattu 3.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5410-6
Tiitta, I. 2025. Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-512-4
Tuomenvirta, H., Haavisto, R., Hildén, M., Lanki, T., Luhtala, S., Meriläinen, P., Mäkinen, K., Parjanne, A., Peltonen-Sainio, P., Pilli-Sihvola, K., Pöyry, J., Sorvali, J. & Veijalainen, N. 2018. Sää- ja ilmastoriskit Suomessa – Kansallinen arvio. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 43/2018. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 26.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-601-0
Työterveyshuoltolaki 1383/2001. Finlex. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa Työterveyshuoltolaki | 1383/2001 | Lainsäädäntö | Finlex
