Johtajan hyvinvoinnilla on väliä

Johtaja kohtaa työssä niin hyvinvointia suojaavia kuin haastavia tekijöitä. Näitä on tärkeä huomioida, sillä johtaminen ja johtajan hyvinvointi heijastuvat työntekijöiden hyvinvointiin.

Kuva 1. Johtajan rooli värittää työhyvinvointia myös työyhteisötasolla. (Padriñán 2016)

Erilaiset tekijät vaikuttavat johtajan hyvinvointiin

Johtajan hyvinvointiin vaikuttavat monet niin henkilökohtaiset kuin tilanteeseen ja ympäristöön liittyvät tekijät (Elomaa 2023; STT 2023). Ne voivat suojata johtajan hyvinvointia: esimerkiksi korkean koulutuksen ja sosioekonomisen aseman myötä johtaja on tietoinen hyvinvointiin ja työkykyyn yhteydessä olevista tekijöistä. Johtajalla on myös mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. (Forma 2023, 246.)

Johtajan hyvinvointia haastavat eri tekijät, kuten stressi, kiire, työn jatkuvat keskeytykset, vastuu, tiiviit ja pitkät työpäivät ja riittämätön palautuminen (Evolv 2020; Forma 2023, 247). Alakohtaisesti on tutkittu, että esimerkiksi kasvatus- ja koulutusalan johtajan hyvinvoinnin uhkana on suuri työmäärä ja työajan riittämättömyys. (Elomaa 2023; STT 2023). KETTERÄ-hankkeessa (LAB 2023) tunnistettiin johtajan työhyvinvoinnin haastajiksi vastuu, suuri työmäärä ja moninaiset vuorovaikutustilanteet.

Johtaminen vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin

Johtamisella vaikutetaan työntekijöiden hyvinvointiin työssä (Tampereen yliopisto 2023). KETTERÄ-hankkeen (2023) johtajille suunnatussa työpajassa johtamisen yhteyttä hyvinvointiin ja työkykyyn havainnollistettiin Työterveyslaitoksen (2021) työkykytalon avulla (kuva 2). Jotta työkykytalo pysyy pystyssä, on kaikkiin sen kerroksiin tärkeä panostaa.

[ALt-teksti: korkea talo, jonka katolla lukee työkyky. Kerrosten kohdalla lukee terveys ja toimintakyky, osaaminen, arvot, asenteet ja motivaatio sekä johtaminen, työyhteisö ja työolot.]
Kuva 2. Työkykytalo käsittää neljä kerrosta, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Lisäksi toimintaympäristö, lähiyhteisö ja perhe ovat yhteydessä työkykyyn. (Työterveyslaitos 2021)

Esimerkiksi johtamisen ja psyykkisen terveyden näkökulmasta johtajalla on suuri vaikutus työntekijöiden mielenterveyteen. Johtaja voi tukea mielenterveyttä vahvistamalla empatiaa, kuuntelemalla aktiivisesti, huolehtimalla työn ja muun elämän tasapainosta sekä osoittamalla yhteenkuuluvuutta, osallisuutta ja myönteistä suhtautumista mielenterveyteen. (Workforce Institute @UKG 2023.) KETTERÄ-hankkeessa (2023) johtajille vinkattiin työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin tukemiseen mielenterveyden työkalupakki (Työterveyslaitos 2023).

Johtajan monet roolit

Työhyvinvoinnin näkökulmasta johtajalla on monta roolia. Hän voi olla tukevien työolojen rakentaja, työhyvinvointia tukeva vuorovaikuttaja, työhyvinvointikulttuurin rakentaja, työhyvinvoinnin asiantuntija ja työhyvinvoinnin kehittäjä. (Tampereen yliopisto 2023.) Johtajan jaksaminen ei ole hänen oma asiansa, vaan se on yhteydessä päätösten laatuun ja yrityksen toimintaan ja kilpailukykyyn (Forma 2023, 245). Johtajan pahoinvointi näkyy usein viestinnässä. Siksi johtajan on tärkeä tuntea itsensä ja tunnistaa oma kuormitustasonsa. (Lyytinen ym. 2022.)

Johtajan hyvinvoinnin kannalta tärkeitä tekijöitä ovat merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemukset, asioiden delegointi, elintavoista ja erityisesti unesta huolehtiminen sekä hyvinvointia tukevat työskentelytavat. Johtaja tarvitsee inhimillisyyttä ja hyötyy vertaistuesta muiden johtajien tai työnohjaajan kanssa. Johtaminen on tärkeä nähdä jatkuvana oppimismatkana, joka sisältää virheistä oppimista. (Lyytinen ym. 2022.)

Johtajan työ on usein yksinäistä (Hälsa 2022). Yksin ei hyvinvointinsa kanssa tarvitse tai kannata jäädä. Erilaiset verkostot tarjoavat johtajalle tukea. Kollegat, yritystoiminnan kehittäjät, yrityskummit, mentorit, yrityksen hallitus tai ammattikorkeakoulun kehittämishankkeet mahdollistavat irtiottoja arjesta ja tarjoavat kaikukopan ajatusten tuulettamiselle ja näkökulmien avaamiselle.

Kirjoittajat

Sari Soutukorva (TtM, ft) on LABin hyvinvointiyksikön lehtori, joka toimii asiantuntijana hankkeessa KETTERÄ – työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien muutoskyvykkyyttä mikro- ja pk-yrityksille. Hän on kiinnostunut kehittämään ja tutkimaan työelämää ja työhyvinvointia.

Annukka Heinonen (tradenomi YAMK) työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja toimii KETTERÄ – työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien muutoskyvykkyyttä mikro- ja pk-yrityksille -hankkeessa asiantuntijana. Hän on käytännönläheinen pienyritysten muutoskyvyn kehittäjä.

Lähteet

Elomaa, M. 2023. Educational Leaders’ Occupational Well-Being: “With cool head and warm heart”. JYU Dissertations 601. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Viitattu 24.8.2023. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/85116/978-951-39-9283-5_vaitos10022023.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Evolv. 2020. Mitä kuuluu suomalaiselle johtajalle? Viitattu 24.8.2023. Saatavissa https://www.evolv.fi/wp-content/uploads/2020/06/EVOLV_Mit%C3%A4-kuuluu-johtajalle_tutkimus-2020.pdf

Forma, P. 2023. Johtajan työkykykirja. Helsinki: Alma Talent.

Hälsa Oy. 2022. Blogi: Raportti: Toimitusjohtajia vaivaa yksinäisyys. Viitattu 4.9.2023. Saatavissa https://halsa.fi/blog/raportti-toimitusjohtajia-vaivaa-yksinaisyys/

LAB. 2023. KETTERÄ – Työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien muutoskyvykkyyttä mikro- ja pk-yrityksille. 2023. Hanke. Viitattu 18.8.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kettera-tyohyvinvoinnin-osaamisen-ja-tyourien-muutoskyvykkyytta-mikro-ja-pk-yrityksille

Lyytinen, N., Hämäläinen, K. & Tuohimaa, H. 2022. Johtajan hyvinvointi ja henkilöstö. Psykopodiaa-podcast. Viitattu 24.8.2023. Saatavissa https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/johtajan-hyvinvointi-henkiloston-hyvinvointi

Padriñán, M.A. 2016. Ura, paperi, origami. Pixabay. Viitattu 4.9.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/ura-paperi-origami-johtaja-marina-1738216/

STT. 2023. Väitös: Kasvavat vaatimukset kasvatus- ja koulutusalalla uuvuttavat johtajan. Viitattu 24.8.2023. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/tiedote/vaitos-kasvavat-vaatimukset-kasvatus–ja-koulutusalalla-uuvuttavat-johtajan?publisherId=69817172&releaseId=69964665

Tampereen yliopisto. 2023. Johtaminen & työhyvinvointi. Viitattu 16.8.2023. Saatavissa https://sites.tuni.fi/kehitatyohyvinvointia/johtaminen-tyohyvinvointi/

Työterveyslaitos. 2021. Työkykytalo. Viitattu 18.8.2023. Saatavissa https://ttl.imagebank.fi/search

Työterveyslaitos. 2023. Mielenterveyden työkalupakki. Viitattu 18.8.2023. Saatavissa https://hyvatyo.ttl.fi/mielenterveyden-tyokalupakki/tyokalut

Workforce Institute @UKG. 2023. Mental Health at Work: Managers and Money. Viitattu 16.8.2023. Saatavissa: https://www.ukg.com/sites/default/files/2023-01/CV2040-Part2-UKG%20Global%20Survey%202023-Manager%20Impact%20on%20Mental%20Health-Final.pdf