Suomessa on 79 kuntaa, jotka ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonepäästöjään 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta (Hiilineutraalisuomi.fi 2021). Kuntaorganisaatioiden tekemät ilmastoteot eivät kuitenkaan riitä, vaan mukaan tarvitaan myös kuntalaiset. Tärkeään osaan nousee kunnan ilmastoviestintä ja kuntalaisten osallistaminen ilmastotyöhön. Ongelmana on kuitenkin kuntalaisten tavoitettavuus.
Kuntalaisten tavoittamisen ongelma
Tilastokeskuksen vuonna 2020 tekemän Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen mukaan 82 prosenttia suomalaisista käytti internetiä useita kertoja päivässä. Eniten seurattiin verkkolehtiä ja televisioyhtiöiden uutissivuja. Yhteisöpalveluiden käytetyimmät kanavat olivat Facebook (58 prosenttia), WhatsApp (50 prosenttia), Instagram (39 prosenttia), Snapchat (14 prosenttia) ja Twitter (13 prosenttia). Vaikka kuntalaiset käyttävät samoja some-kanavia kuin kunta, se ei tarkoita, että he seuraisivat kunnan viestintää.
Viestinnän kohderyhmät on tunnistettava ja viestintä räätälöitävä heille sopivaksi, sillä yksi viestintämalli ei sovi kaikille. Kohderyhmät vaikuttavat myös viestinnän sisältöön ja tapaan. (Bayr & Pulkka 2020.) Haasteena on, miten saada viestittyä niille ryhmille, joiden mielipiteisiin voidaan vaikuttaa ja joiden käyttäytymisen muutos vauhdittaisi ilmastotyötä eniten.
Ilmastoviestintä täytyy viedä kuntalaisten tasolle ja viestiä heitä kiinnostavista aiheista innostavasti. Heille tulee kertoa, miksi ilmastonmuutoksen teemat ovat tärkeitä, miten ne vaikuttavat lähiympäristössä, mitä hän voi tehdä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, tai miten hänen nykyinen käyttäytymisensä vaikuttaa siihen. (Nikunen 2021.) Järjestämällä erilaisia tapahtumia ja työpajoja annetaan kuntalaisille mahdollisuus osallistua ja saadaan heidät lähtemään mukaan ilmastotyöhön.
Opinnäytetyössä kunnan ilmastoviestinnälle valittiin kohderyhmät, joiden saavuttamiseksi pohdittiin keinoja ja tapoja. Työssä laadittiin myös kunnan pyynnöstä ilmastoviestinnän vuosikalenteri sekä kuntalaisten ABC. (Kirvesniemi-Ben Kerroum 2021.)
Esimerkin ja tuuppauksen kautta voimaa ilmastotyöhön
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tekemän arvo- ja asennetutkimuksen, Elämänmuutoksen empijät-analyysi, mukaan suomalaisista 55 prosenttia oli valmis tinkimään omista elintavoistaan vähentääkseen ympäristöongelmia vuonna 2019. Suomalaisista 61 prosenttia oli valmis tekemään ilmastotekoja, kunhan varmistetaan, että muutkin tekevät niitä. (Metelinen 2019.)
Yksi keino kuntalaisten kannustamisessa on ilmastotuuppaus, jonka tarkoituksena on ohjata ihmisten toimintaa ilmastoystävällisempään suuntaan siten, että heidän valinnanvapautensa säilyy. Kyse on siis siitä, että totutulle toimintamallille esitellään vaihtoehtoinen tapa, jonka ilmastovaikutukset ovat aiempaa pienemmät. Turun yliopiston vetämässä ilmastotuuppaus-hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan ilmastotuuppauksia, joilla pyritään vähentämään liikenteen päästöjä ja vahvistamaan metsien hiilinieluja. Tuuppauksilla tähdätään edistämään kuntien ilmastotoimia ohjaamalla ihmisten ilmastonmuutosta hillitseviä valintoja.
Toimimalla hyvänä esimerkkinä ja huomioimalla ilmastoasiat toiminnassaan kunnat saavat kuntalaiset parhaiten mukaan ilmastotyöhön. Kuntien tulee toimia arjessaan kuten se ohjeistaa, ja kannustaa myös työntekijöitään kestäviin valintoihin. (Merenheimo, Elolahti, Orivuori & Saari 2020.) Kunta, joka ei tee ilmastotekoja, ei myöskään voi odottaa asukkaidensa tekevän niitä.
Kirjoittajat
Kati Kirvesniemi-Ben Kerroum on energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, joka on tehnyt opinnäytetyönsä ilmastoviestinnästä ja kuntalaisten osallistamisesta ympäristötyöhön Hollolassa.
Jussi Kuusela työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa tekniikan alan lehtorina, ja hän toimi Kati Kirvesniemi-Ben Kerroumin opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Bayr, S. & Pulkka, A. 2020. Pieni opas kuntien ilmastoviestintään. Keski-Suomen liitto. Pdf -tiedosto. [Viitattu 15.3.2021.] Saatavissa: https://keskisuomi.fi/wp-content/uploads/sites/3/2020/11/B-208-Pieni-opas-kuntien-ilmastoviestintaan.pdf
Hiilineutraalisuomi.fi. 2021. Hinku-verkosto. [Viitattu 26.5.2021.] Saatavissa: https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Hinku
Kirvesniemi-Ben Kerroum, K. 2021. Ilmastoviestintä ja kuntalaisten osallistaminen ympäristötyöhön Hollolassa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052611401
Merenheimo, T., Elolahti, A., Orivuori, S., & Saari, E. 2020. Ilmastojohtamisen reseptikirja. Motiva Oy. Pdf-tiedosto. [Viitattu 29.3.2021.] Saatavissa: https://www.motiva.fi/files/16871/Motiva_Kuntien_ilmastojohtamisen_reseptikirja.pdf
Nikunen, E. 2021. Ilmastoviestintä ja kunnat. Kuntien ilmastoviestinnän haasteet & hyödyt. Hiilineutraali-webinaari. Suomen ympäristökeskus. [Viitattu 31.3.2021.] Saatavissa: https://syke.videosync.fi/2021-01-27-p2sxasqfou
Linkit
Ilmastotuuppaus. Joko tiedät, mikä on tuuppaus? [Viitattu 25.5.2021.] Saatavissa: https://ilmastotuuppaus.fi/
Metelinen, S. 2019. Elämänmuutoksen empijät. EVA analyysi. Elinkeinoelämän valtuuskunta. Pdf-tiedosto. [Viitattu 25.5.2021.] Saatavissa: https://www.eva.fi/blog/2019/06/26/55-suomalaisista-valmiita-tinkimaan-elintasosta-ympariston-suojelemiseksi-tinkimisvalmius-pienentynyt-10-vuodessa/
Tilastokeskus. 2020. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö. Suomen virallinen tilasto. [Viitattu 25.5.2021.] Saatavissa: http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html
Kuvat
Kuva 1. Distel, A. 2019. Unsplash. [Viitattu 26.5.2021.] Saatavissa: https://unsplash.com/@austindistel
