Ilmiölähtöisyyden valoisa tulevaisuus

Ilmiöt ja niiden tarkastelu eri näkökulmista on nostanut päätään viime vuosina. On huomattu, että ilmiölähtöisyys mahdollistaa monialaisen yhteiskehittämisen ja aidon rajapintojen ylittämisen. Ilmiölähtöisyyden tulevaisuus liittyy laajempiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Se riippuu siitä, millaisia arvoja, asenteita, odotuksia ja vaatimuksia yhteiskunta asettaa koulutukselle ja oppimiselle sekä millaisia haasteita, mahdollisuuksia ja uhkia yhteiskunta kohtaa tulevaisuudessa. (Mäkisalo-Ropponen 2023a.)

Ilmiöt voivat olla vakiintuneita, laajasti yhteiskunnassa tunnistettavissa olevia ongelmia, joihin on vastattava toiminnalla. Toisaalta ne voivat olla osin hahmottumattomia kokonaisuuksia, joiden ymmärtäminen vaatii lisää kokemus- tai tutkimustietoa. Käsiteltävä ilmiö vaikuttaa todennäköisesti laajaan asianosaisten joukkoon erilaisin tavoin. Ilmiölähtöisyys on siis ennen muuta tapa ajatella systeemisesti. (Sitra 2018)

PARASTA ITÄÄ! -hankkeessa on toimittu monialaisesti yhteiskehittäen ilmiöiden äärellä ja lisäksi hyödynnetty luovia menetelmiä niiden käsittelemisessä (Purhonen 2022) Esimerkkejä hankkeessa hyödynnetyistä luovista menetelmistä on esitelty Innostu ilmiöistä -valmennuksen videolla (PARASTA ITÄÄ! 2023). Luovien menetelmien lisäksi hankkeen visiotyöpajassa Kouvolassa pohdittiin, miten ilmiölähtöisyyttä voisi juurruttaa vielä vahvemmin yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Työpajan asiantuntijapuheenvuoron pitäjä Merja Mäkisalo-Ropponen (2023b) nosti varteenotettavaksi vaihtoehdoksi muun muassa ilmiöpohjaisen budjetoinnin.  

Ilmiöpohjainen budjetointi

Ilmiöpohjaisuuden avulla pyritään vastaamaan kokonaisvaltaisemmin, systeemisemmin ja budjettirakenteen hallintorajat ylittäen sellaisiin monimutkaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin tai ilmiöihin, jotka koskettavat useampaa hallinnonalaa. Toiminnan siiloutuminen heikentää sen vaikuttavuutta ja tehokkuutta, minkä takia monet maat ovatkin ottaneet käyttöön uudenlaisia lähestymistapoja täydentämään perinteistä budjetointia. Ilmiöpohjaisuus on yksi tällainen näkökulma. (Mäkisalo-Ropponen 2023a.)

Käytännössä ilmiöpohjainen budjetointi voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että talousarviossa tietty osa määrärahoista kootaan jonkin ilmiön ympärille perinteisten hallintorajojen sijaan. Näin voidaan paremmin muodostaa kokonaiskuva asiaan vaikuttavista toimista ja niiden suuruusluokasta. Ilmiöpohjainen budjetointi auttaisi myös kuntien, hyvinvointialueen ja järjestöjen yhdessä tekemisen konkretisoimisessa.

Ilmiölähtöisyyden tulevaisuus on siis osa yhteiskunnan tulevaisuutta, edellyttäen yhteiskunnan tukea, tunnustusta ja sitoutumista ilmiölähtöiseen oppimiseen sekä ennen kaikkea rohkeutta uudenlaiselle toimintatavalle. Ilmiölähtöisyyden tulevaisuus edellyttää myös yhteiskunnan valmiutta, kykyä ja halua muuttua ilmiölähtöisen oppimisen mukana. Ilmiölähtöisyyden tulevaisuus riippuu siis monista tekijöistä. (Mäkisalo-Ropponen 2023a.)

Lähteet

LAB. 2023. PARASTA ITÄÄ ‒ ylialueellisella yhteistyöllä hyvinvointia. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.12.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/parasta-itaa-ylialueellisella-yhteistyolla-hyvinvointia

Mäkisalo-Ropponen, M. 2023a. Ilmiöpohjaisuus lisää yhdessä tekemistä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Alustukset webinaareissa. Verkkosivu. Viitattu 7.12.2023. Saatavissa https://www.merjamakisalo.fi/?p=3511

Mäkisalo-Ropponen, M. 2023b. Kohti ilmiölähtöistä toimintaa ja budjetointia. Puheenvuoro PARASTA ITÄÄ! -hankkeen visiotyöpajassa. 27.11.2023. Kouvola.

PARASTA ITÄÄ! 2023. Infovideo. YouTube. Viitattu 7.12.2023. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=mZciO6C9Eo4

Purhonen, K. 2022. Innostu ilmiöistä! Parasta itää! Blogi. Viitattu 7.12.2023. Saatavissa https://parastaitaa.fi/innostu-ilmiosta-blog/

Sitra. 2018. Ilmiölähtöisen suunnittelun työkalupakki. Viitattu 19.12.2023. Saatavissa https://media.sitra.fi/app/uploads/2018/12/ilmiolahtoisen-suunnittelun-tyokalupakki.pdf