Kunnanjohtaja ja johtajasopimus

Paikallislehti Etelä-Saimaassa ja Yle Etelä-Karjalan verkkosivuilla uutisoitiin marraskuussa Lappeenrannan kaupunginjohtajan eroavan virastaan. Lappeenrannan kaupunki kertoi tiedotteessaan kaupunginjohtajan eron johtuneen luottamuspulasta (Korpela ym. 2023).

Lappeenrannassa tapahtunut kaupunginjohtajan irtisanoutuminen ei ole Suomessa yksittäistapaus. Viime vuonna jopa kymmenessä kunnassa kunnan- tai kaupunginjohtaja joutui jättämään paikkansa luottamuspulan vuoksi (Ylönen 2023).

Kuntalaki (2015/410) määrittää kunnan johtamiseen liittyvät raamit. Osana sitä on myös kuntalaissa määritelty kunnanjohtajan johtajasopimus (Kuntalaki 42 §). Johtajasopimuksessa sovitaan niistä edellytyksistä, joilla kunnanjohtaja johtaa kuntaa.

Tyypillisesti johtajasopimuksessa määritellään puitteet kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan keskinäisestä työnjaosta. Siitä sovittaessa on kuitenkin huomioitava kunnan hallintosäännön määräykset (Harjula & Prättälä 2023).

Kuntalakiin täsmennyksiä

Johtajasopimukset yleistyivät huomattavasti aikaisemmin ennen kuin niistä oli säännöksiä kuntalainsäädännössä. Siksi ennen kuntalain uudistusta tehtyjen johtajasopimusten oikeudellinen luonne ja sitovuus ovat olleet hieman epäselviä (Harjula & Prättälä 2023).

Aiemmin laissa ei ole ollut sääntelyä esimerkiksi kunnanjohtajan vapaaehtoiseen irtisanoutumiseen kytkeytyvän erokorvauksen maksuperiaatteista. Ehkä osittain tämän takia kuntalakiin lisättiin joitakin vuosia sitten säännökset kunnanjohtajan johtajasopimuksesta (Harjula & Prättälä 2023).

Kuva 1. Johtajasopimuksessa sovitaan johtamisen edellytyksistä, kuten kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan keskinäisestä työnjaosta. (adamr 2018)

Kunnanjohtajan erokorvauksen laillisuutta käsiteltiin muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden antamassa ratkaisussa (KHO 2006:34. 6.6.2006 /1457). Kyseisessä tapauksessa päätös erokorvauksesta kumottiin toimivallan ylitykseen vetoamalla, koska päätöksessä ei voitu osoittaa sellaisia perusteita, joilla olisi voitu maksaa korvaus kaupunginjohtajan irtisanoutumisesta. Ratkaisun perusteella voidaan tehdä tulkinta, että toisenlaisessa tilanteessa erokorvaus olisi ollut mahdollista maksaa.

Nykyisellään kuntalain säännös johtajasopimuksesta antaa vahvan perustan johtajasopimuksen solmimiselle. Se sisältää määritelmän, mistä kaikesta johtajasopimuksessa voidaan sopia.

Luottamuspula ja sen toteaminen

Kuntalain 43 §:ssä säädetään kunnanjohtajan irtisanomisen perusteita (Kuntalaki 42 §). Yleensä kyse on siitä, että kunnanjohtaja on menettänyt valtuuston luottamuksen. Jos valtuusto menettää luottamuksen kunnanjohtajaan ja päättää irtisanoa hänet, niin erokorvausta ei voida periaatteessa maksaa (Harjula & Prättälä 2023).

Kunnan ja kunnanjohtajan välisessä johtajasopimuksessa voidaan määritellä tavasta, jolla epäluottamus voidaan todeta. Tämän vuoksi sopimuksen on hyvä sisältää menettelytavat niitä tilanteita varten, että kunnanjohtaja itse päättää irtisanoutua. Erokorvauksen määrästä ei ole säännöksiä lainsäädännössä (Harjula & Prättälä 2023).

Erokorvaukset ovat vuosina 2019–2022 solmituissa kunnanjohtajasopimuksissa vastanneet keskimäärin 6–9 kuukauden palkkaa sisältäen irtisanomisajan palkan (Kuntalehti 2020; Kuntalehti 2022).

LAB-ammattikorkeakoulun hallinto- ja kuntaoikeuden kurssilla perehdytään myös kunnanjohtajan lakisääteisiin tehtäviin ja rooliin kunnan virkamiesjohtajana.

Kirjoittaja

Jarmo Kemppinen, KTM, työskentelee yritysjuridiikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

adamr. 2018. Kädenpuristus, yhteistyö, kumppanuus. Pixabay. Viitattu 13.12.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%A4denpuristus-yhteisty%C3%B6t%C3%A4-kumppanuus-3298455/

Harjula, H. & Prättälä, K. 2023. Kuntalaki -taustaa ja tulkinnat. Helsinki: Alma Talent.

KHO 2006:34. 6.6.2006 / 1457. Finlex. Kunnallisasia – Kaupunginjohtaja – Irtisanoutuminen – Johtajasopimus – Eroraha. Korkein hallinto-oikeus. Viitattu 13.12.2023. Saatavissa https://finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2006/200601457

Kuntalaki 10.4.2015/410. Finlex. Viitattu 15.12.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410#O4L10P80

Kuntalehti. 2020. Numero 2/2020.

Kuntalehti. 2022. Numero 9/2022.

Korpela, H., Tillaeus, J. & Väisänen, R. 2023. Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva erosi yllättäen – näitä syitä valtuutetut nostivat luottamuspulan syiksi. Yle. Etelä-Karjala. Viitattu 13.12.2023. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20061345

Ylönen, J. 2023. 10 kuntajohtajaa lähtenyt tänä vuonna luottamuspulan vuoksi – johtaja eroaa itse, vain Sysmässä mentiin tilapäisen valiokunnan kautta. Kuntalehti. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa https://kuntalehti.fi/uutiset/10-kuntajohtajaa-lahtenyt-tana-vuonna-luottamuspulan-vuoksi-johtaja-eroaa-itse-vain-sysmassa-mentiin-tilapaisen-valiokunnan-kautta/