Innovaatioiden merkitys työn tuottavuuteen

Suomi on jäänyt jälkeen talouskasvussa verrattuna muihin Pohjoismaihin, mikä johtuu osittain työn tuottavuuden heikosta suhteesta. Innovaatioilla on merkittävä rooli työn tuottavuuden lisäämisessä.

Alueellisessa kunnallisjohdon seminaarissa Lappeenrannassa Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen piti maakuntakatsauksen, jossa sivuttiin niin historiaa kuin tulevaisuuttakin. Etelä-Karjala on TKI-menojen suhteessa viidennellä sijalla 18 maakunnasta. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenoilla ei maakunnassa tarkoiteta ainoastaan korkeakoulujen hankkeita, vaan isossa roolissa ovat myös veturiyritysten tutkimus ja innovaatiotoiminta. (Sikanen 2025)

Innovaatioilla voidaan parantaa työn tuottavuutta useissa eri tilanteissa.

Teknologian hyödyntäminen: Uusien teknologioiden, kuten automaation, tekoälyn ja digitalisaation, käyttöönotto voi tehostaa työprosesseja ja vähentää manuaalisen työn määrää. (Pölönen 2019; Makkonen 2025)

Prosessien optimointi: Innovatiiviset ratkaisut voivat auttaa tunnistamaan ja poistamaan prosessien pullonkauloja. Lean-menetelmät ja jatkuvan parantamisen periaatteet voivat parantaa työn sujuvuutta ja tehokkuutta. (Makkonen 2025)

Työympäristön kehittäminen: Hyvin suunniteltu ja ergonominen työtila voi parantaa työntekijöiden keskittymiskykyä ja vähentää stressiä. Innovatiiviset työympäristöt, jotka tukevat yhteistyötä ja luovuutta, voivat edistää tuottavuutta. (Koivula 2025)

Koulutus ja osaamisen kehittäminen: Innovatiiviset koulutusohjelmat ja jatkuva oppiminen ovat avainasemassa työn tuottavuuden parantamisessa. Kaikki esineet ja ympäristöt voivat olla tulevaisuudessa oppimisympäristöjä. (Koivula 2025) Lisäksi yritykset voivat hyödyntää korkeakoulujen tarjoamia koulutusmahdollisuuksia ja kehittää henkilöstönsä osaamista.

Työhyvinvoinnin parantaminen: Hyvinvoiva henkilöstö on tuottavampi. Innovatiiviset työhyvinvointiohjelmat, jotka tukevat fyysistä aktiivisuutta, mielenterveyttä ja palautumista, voivat parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja siten tuottavuutta. (Luukka 2025)

Yhteistyö ja verkostoituminen: Yhteistyö korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden yritysten kanssa voi tuoda uusia näkökulmia ja innovatiivisia ratkaisuja. Verkostoituminen ja asiantuntijayhteistyö voivat edistää tiedon ja osaamisen jakamista. (Husso ym. 2024)

Rahoituksella on suuri merkitys

Business Finland julkaisi tilastot vuoden 2024 myönnetyistä rahoituksistaan.
Vuonna 2024 myönnettiin yhteensä 610 miljoonaa euroa BF-rahoitusta 3318 projektille ja 2413 yritykselle. Eniten rahoitusta saivat Uusimaa (273,9 M€), Pirkanmaa (60,5 M€) ja Pohjois-Pohjanmaa (38,9 M€). Uudenmaan osuus oli 45 % koko Business Finland -rahoituksesta. Innovaatiorahoituksen jakautuminen startupeille 29 % (112 M€), pk-yrityksille 29 % (111 M€) ja suuryrityksille 42 % (160 M€) (Business Finland 2025) osoittaa, että isojen yritysten tukemisella ja innovaatiotoiminnalla on edelleen suurin merkitys Suomen talouskasvussa.

Business Finlandin rahoituksella haetaan erityisesti kansainvälistymistä. Yritykset laajentuivat erityisesti Saksaan (711 projektia), Ruotsiin (512) ja Yhdysvaltoihin (397). Nopeimmin neljän vuoden aikajänteellä kasvoivat Ranskan (+377 %) ja Italian (+268 %) markkinat. Rahoitusten merkitys yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle on merkittävä. Vuosina 2020–2024 BF:n tukemien pk-yritysten vienti kasvoi 45 %, liikevaihto 31 % ja uusia työpaikkoja syntyi 11 000. (Business Finland 2025.)

Tuottavuuden tehostaminen on taitolaji

Teemu Makkonen käsitteli Lappeenrannan seminaarissa innovaatioiden merkitystä talouskasvuun. Makkonen muistutti, että työvoima ja koneet eivät loputtomiin kasvata työn tuottavuutta. Otetaan esimerkiksi maa-alue, jota viljellään: lisäämällä työntekijöitä ja koneita voidaan kylvö ja niitto tehdä tehokkaammin, mutta loputtomasti eivät lisäkädetkään paranna alueesta saatavaa satoa. Liikaa koneita samalla alalla voi jopa pilata sadon. On opittava viljelemään eri kasveja tai käyttämään tehokkaampia lannoitteita, jotta tuotto paranee. (Makkonen 2025)

Rahoittamalla yrityksiä ja niiden kehittämistoimintaa voidaan auttaa yrityksiä kokonaisvaltaisesti parantamaan tuottavuuttaan. Osaaminen, innovaatiot ja yhteistyö lisääntyvät esimerkiksi korkeakouluyhteistyöllä, jota TKI-toiminta parhaimmillaan on. Innovaatiotoimintaan tarvitaan yhteistyötä, eikä yrityksen sijainnilla ole merkitystä innovaatiokykyyn (Makkonen 2025).

Lähteet

Business Finland. 2025. Tulokset ja vaikutukset vuodelta 2024. Viitattu 17.3.2025. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/491021/globalassets/finnish-customers/about-us/results-and-impact/tulokset-ja-vaikutukset-vuodelta-2024-fi.pdf

Husso, K., Lai, S., & Palko T. 2024. Yritysten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyö Suomessa. Yhteistyön tiivistäminen kehittämiskohteena. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.

Koivula, U-M. 2025. Piilaaksosta Pohjois-Karjalaan – 7 teesiä tekoälystä ja oppimisen murroksesta- Esitys tapahtumassa Sohjo 13.3.2025.

Luukka, P. 2025. Esitys webinaarissa Yrityskulttuuri, joka kestää muutoksen. 21.1.2025. Viitattu 17.3.2025 Saatavissa https://sitomo.fi/webinaarit/rohkea-johtaminen-yrityskulttuuri-joka-kestaa-muutoksen/

Makkonen, T. 2025 Miten Itä-Suomi nousuun? . Esitys alueellisessa kunnallisjohdon seminaarissa. 8.3.2025. Lappeenranta.

Pölönen, P. 2019. Tulevaisuuden lukujärjestys. Helsinki: Otava.

Sikanen, S. 2025. Maakuntakatsaus. Esitys alueellisessa kunnallisjohdon seminaarissa. 8.3.2025. Lappeenranta.