Yritystä ajavat vastuullisiin toimintatapoihin eri asiat. Mutta miten vastuullisuutta voi yrityksessä johtaa?
Vastuullisuuden ajurit yrityksissä ovat lainsäädännön vaatima minimitaso, sidosryhmien vaatimukset ja odotukset sekä omistajien ja johdon aloitteellisuus. (Lipponen & Mäkelä, 2019) Uutta yritysten raportointia ja viestintää koskevaa sääntelyä on valmisteltu ja se ollaan ottamassa käyttöön lähivuosina. Se tarkoittaa sitä, että yritysten on hyvä alkaa valmistautua esimerkiksi yrityksen kestävyysraportointiin. Kestävyysraportoinnin ja viestinnän avulla yritys voi todentaa ja viestiä vastuullisuusteoista sidosryhmille. Näiden avulla yritys avaa hankintaketjuja ja prosesseja kuluttajille ja asiakkaille sekä muille sidosryhmille eri tavoin. Kestävyysraportointi vaatii yrityksiltä vastuullisuusosaamista ja kykyä johtaa sitä.
Avainasemassa on yrityksen omistajien ja johdon arvot sekä visio, jossa yritys nähdään. Yrityksen strategiasta ja visiosta johdetaan yrityksen tavoite, päämäärä, jota kohti edetään. Kun vastuullisuus implementoidaan yrityksen arvoihin, strategiaan ja visioon, se voi tarkoittaa uudenlaisia tuotantoprosesseja tai muutoksia yrityksen liiketoimintamalliin.
Vastuullisuuden johtaminen käytännössä
Vastuullisuutta voi johtaa yrityksessä eritasoisesti. Yrityksen hallituksesta olisi hyvä löytyä vastuullisuusosaamista. Yrityksen johdon olisi lisäksi hyvä tarkistaa strategiatyössään, että vastuullisuus ja kestävyys löytyvät yrityksen strategiasta ja arvoista. Yrityksen johtoryhmässä on tärkeää sitoutua vastuullisuustyöskentelyyn ja asettaa sille tavoitteita. Yksi keino varmista johtoryhmän vastuullisuusosaaminen on nimittää vastuullisuusjohtaja, jonka tehtävänä on varmistaa, että yritys etenee asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. (Koipijärvi & Kuvaja 2020.)
Yrityksessä voi olla myös muita asiantuntijoita, joiden vastuulla vastuullisuusasiat ovat ja vastuullisuustavoitteiden edistämiseksi voidaan perustaa työryhmiä, joissa käsitellään ja suunnitellaan vastuullisuuden alaan kuuluvia asioita sekä toteutetaan niitä. Tällaisia työryhmiä voi perustaa eri vastuullisuusteemojen ympärille, kuten esimerkiksi ympäristöjohtaminen, hyvä hallintotapa, monimuotoisuus tai vaikkapa vastuulliset rekrytointikäytännöt. Jos yrityksen ei ole mahdollista palkata uutta osaamista taloon, voi yritys käyttää myös ulkopuolisia sparraajia. Näiden lisäksi on tärkeää määritellä asetetulle vastuullisuustavoitteelle mittarit, joiden avulla onnistumista voidaan mitata. (Koipijärvi & Kuvaja 2020.)
Korkeakouluyhteistyö vastuullisuusosaamisen keinona
Korkeakouluyhteistyö on hyvä keino hankkia yrityksen käyttöön vastuullisuusosaamista. Ulkopuolisina sparraajina voivat toimia myös korkeakoulun opiskelijat ja asiantuntijat. LAB-ammattikorkeakoulun VALVE – Vastuullisuusosaamista ja -verkostoja Etelä-Karjalaan -hankkeen tavoitteena on parantaa eteläkarjalaisten pk-yritysten (erityisesti alle 50 henkeä työllistävät) kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia kehittämällä yritysten osaamista kokonaisvaltaisesta vastuullisuudesta (LAB 2023). Hankkeessa syntyy muun muassa vastuullisuutta kehittävä MOOC-kurssi pk-yrityksille, vastuullisuusklinikoita, joissa sparrataan yrityksiä vastuullisuudesta. Tulemalla mukaan hankkeeseen yritys hankkii vastuullisuusosaamista ja edistää itselleen asettamiaan vastuullisuustavoitteita.
Kirjoittaja
Tarja Isola, KTM, AmO, työskentelee vastuullisen liiketoiminnan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa liiketoimintayksikössä ja vastuullisuusasiantuntijana VALVE – Vastuullisuusosaamista ja -verkostoja Etelä-Karjalaan -hankkeessa (LAB 2023).
Lähteet
geralt. 2021. Altmann, G. Tekniikkaa, puu, vihreä. Pixabay. Viitattu 13.12.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/tekniikkaa-puu-vihre%C3%A4-kuvake-6742648/
Koipijärvi, T. & Kuvaja, S. 2020. Yritysvastuu 2.0 : johtamisen uusi normaali. 2. uudistettu painos. Helsinki: Kauppakamari.
LAB. 2023. VALVE – Vastuullisuusosaamista ja -verkostoja Etelä-Karjalaan. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.12.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/valve-vastuullisuusosaamista-ja-verkostoja-etela-karjalaan
Lipponen, K. & Mäkelä, T. 2019. Vastuullisuuden suunnannäyttäjät. Käytännön työkaluja ja esimerkkejä yritysvastuun johtamiseen. Elinkeinoelämän keskusliitto. Viitattu 13.12.2023. Saatavissa https://ek.fi/wp-content/uploads/EK_Vastuullisuusjulkaisu_final_net_11.9.2019.pdf
