Henkilöstön hyvinvoinnilla ja tuottavuudella on merkittävä vaikutus organisaation menestykseen. Työhyvinvoinnin johtamisen haasteena on sen irrallisuus muusta johtamisesta sekä vaikea mitattavuus. Ratkaisevaa on hyvinvoinnin liittäminen strategiaan ja päivittäiseen johtamiseen.
Johtamisen tulee perustua luotettavaan tietoon mututuntuman sijaan. Vaikeasti mitattava hyvinvointi jää tällöin helposti huomiotta, ja rajalliset resurssitkin vaikeuttavat kehittämistä.
Johto voi myös luulla, ettei kehittäminen tarvitse tukea ja seurantaa. Byrokratia, ristiriidat ja asenteet ovat yleisiä kompastuskiviä. Henkilöstöinvestointien kannattavuutta ja henkilöstön tarpeita voidaan vähätellä. (Kesti 2014, 66–67) Työhyvinvoinnin monien eri näkökulmien kohtaaminen voi olla vaikeaa ja haitata kehittämistä. Osaajien yhteen kokoaminen on siksi tärkeää. (Kauhanen 2016, 99.)
Suomessa kriittisiä kilpailukyvyn kehittämiskohteita ovat asiakaslähtöisyys, innovatiivisuus ja tuottavuus (Kauhanen 2016, 17). Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on luovempi ja työskentely tuottavampaa. Silloin myös asiakastyytyväisyys paranee. Työelämän laatua parantamalla saavutetaan merkittävää kilpailuetua. (Kesti 2014, 86–91.)
Tuulia Roiton (2023) opinnäytetyössä tutkittiin yrityksen henkilöstön työhyvinvointia Lapin yliopistossa kehitetyn työelämän laadun menetelmän avulla. Menetelmä koettiin hyödylliseksi työkaluksi työhyvinvoinnin johtamiseen. Sen avulla hyvinvointia ja tuottavuutta kehitetään systemaattisesti ja työntekijälähtöisesti (Safeinlogplus 2022). Uusi mittaustapa osoittaa työelämän laadun vaikutuksen organisaation tulokseen ja tuottaa luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi.
Työhyvinvointi saatava johtoportaan agendalle
Hyvinvoinnin tulisi sisältyä organisaation strategiaan. Silloin se on mukana rutiineissa, kuten esihenkilötyössä, HR-prosesseissa, koulutuksessa ja päätöksenteossa. Johdolle on tärkeää tehokas raportointi. Aktiivinen yhteistyö työterveyshuollon kanssa tuottaa tärkeää tietoa. (Aura & Ahonen 2016) Työhyvinvoinnin johtaminen on jatkuva prosessi. Onnistuneesti toteutetut työhyvinvoinnin toimenpiteet maksavat itsensä takaisin keskimäärin kuusinkertaisesti (Kauhanen 2016, 19).
Johdon sitoutuminen vaikuttaa siihen, onnistuuko kehittäminen. Kehittämiseen on panostettava ajallisesti ja rahallisesti (Kesti 2014, 161). Toimenpiteiden vastuuhenkilöt, tavoitteet ja aikataulu pitää sopia suunnitteluvaiheessa. Muuten kehittäminen jää haaveiluksi.
Työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii panostusta
Lähijohtamisella on suuri vaikutus hyvinvointiin. Yhteisöllisyys ja luottamus rakentuvat arjen läsnäolosta ja arvostuksesta. Jokaisen käyttäytyminen merkitsee, mutta esihenkilö toimii esimerkkinä. (Lehtinen 2023)
Ottamalla henkilöstö mukaan kehittämiseen saadaan hiljainen tieto käyttöön ja kaikki sitoutumaan tavoitteisiin. Työntekijöillä on paljon näkemystä työhyvinvoinnin kehittämiseen. Usein heidän ideansa ovat myös helpompia ja halvempia toteuttaa. (Kesti 2014, 62–65.)
Kirjoittajat
Tuulia Roitto opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta liiketaloutta, ja hän on kiinnostunut organisaatioiden työntekijälähtöisestä kehittämisestä.
Riitta Mähönen toimii liiketalouden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Ahonen, G. & Aura, O. 2016. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen. E-Kirja. Helsinki: Talentum Pro. Saatavissa rajoitetusti https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/CAIBHXCTEB#/kohta:STRATEGISEN((20)HYVINVOINNIN((20)JOHTAMINEN((20)/piste:b0
Chang Duong. 2017. Silhouette photo of six persons on top of mountain. Unsplash. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa https://unsplash.com/photos/silhouette-photo-of-six-persons-on-top-of-mountain-Sj0iMtq_Z4w?utm_content=creditCopyText&utm_medium=referral&utm_source=unsplash
Kauhanen, J. 2016. Työhyvinvointi organisaation menestystekijänä. Kehittämisohjelman laatiminen. E-Kirja. Helsinki: Kauppakamari. Saatavissa rajoitetusti https://www.ellibslibrary.com/book/9789522463975
Kesti, M. 2014. Henkilöstövoimavarat tuottaviksi. E-Kirja. Helsinki: Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVA. Saatavissa https://www.ellibslibrary.com/book/9789525684544
Lehtinen, E. 7.9.2023. Hyvä johtaminen tasoittaa tien kohti parempaa työhyvinvointia. Work goes happy. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa https://www.wgh.fi/hyva-johtaminen-tasoittaa-tien-kohti-parempaa-tyohyvinvointia/
Roitto, T. 2023. Henkilöstön hyvinvointi tuottavuustekijänä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.11.2023. Saatavissa rajoitetusti https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832437
Safeinlogplus. 2022. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa https://www.safeinlogplus.fi
