Innovoinnit tukevat alueellista elinkeinoelämää

Innovoinnilla ei tässä yhteydessä tarkoiteta yleistä innovaatioprosessiin kuuluvaa uuden keksimisen vaihetta, vaan LAB-ammattikorkeakoulun Lappeenrannan kampuksen markkinoinnin opiskelijoiden tarjoamaa palvelua ”out of the box” -ratkaisujen löytämiseksi.

Lappeenrannan kampuksen markkinoinnin opiskelijat perustavat oman yrityksen – osuuskunnan – heti opintojensa ensimmäisenä vuonna. (Tästä löydät osuuskuntien kattojärjestö Saitemian verkkosivut.)  Tätä yritystään hyödyntäen he tarjoavat erilaisia projekteja ja innovointeja asiakkaille.

Aidoista yritysprojekteista saatava oppi on opiskelijoille erittäin tärkeää ja osaltaan yrityksen taas pystyvät hyötymään opiskelijoiden tuoreista näkökulmista omiin tarpeisiinsa. Asiakasprojektit tehdään aina tiiviissä yhteistyössä toimeksiantajan kanssa, joten aito työelämäyhteys toteutuu myös mitä mainioimmin (Kokkonen 2021).

Innovoinnit ovat osuuskuntien oma erityinen palvelu, joka voidaan räätälöidä hyvinkin tarkasti kuhunkin tilanteeseen ja toimeksiantoon. Innovointien ainoa lukittu elementti on niiden kesto. Yksi innovointi kestää tapauksesta riippuen joko 12 tai 24 tuntia, jonka jälkeen innovoinnin tulos on julkistettavissa toimeksiantajalle. Prosessi on siis varsin nopea, mitä monet toimeksiantajat ovat kiitelleet jälkikäteen. Kukapa sitä haluaisi venyttää tarkoituksellisesti ratkaisun löytymistä omaan ongelmaansa.

Hyvät ideat vaativat paljon työtä

Vaikka innovointiprosessi on periaatteessa hyvin vapaa, tietyt toimintamallit ovat vakiintuneet osuuskuntien käyttöön. Usein innovoinnit aloitetaan herättelyllä, jonka tarkoituksena on avata ihmismieltä uusille ideoille. Monesti tähän vaiheeseen liittyy luovuutta ruokkivaan paikkaan siirtyminen. Herättelyn jälkeen kerätään ideoita ja luodaan uusia totutusta poikkeavia ajatuksia. Vasta viimeisenä vaiheena toteutetaan ideoiden arviointia, karsintaa, tiivistystä ja viimeistelyä. Innovointiprosessissa on tärkeää pitää ideoiden luominen ja niiden arviointi erillisinä prosesseina, jotta voidaan turvata riittävä määrä uusia ajatuksia (Koski & Tuominen 2005).

Yhteen innovointiin osallistuu keskimäärin 15‒20 opiskelijaa, joten toimeksiantaja saa käyttöönsä parhaimmillaan 480 henkilötyötunnin työpanoksen. Monesti innovoinnit palvelevat parhaiten pieniä yrityksiä, joilla ei itsellään ole välttämättä resursseja näin laajaan ideointiprosessiin, mutta innovointipalvelua ovat vuosien saatossa hyödyntäneet hyvin erikokoiset yritykset, kunnat, järjestöt, urheiluseurat sekä julkisrahoitteiset hankkeet. Asiakaskunta on siis erittäin laaja, mikä osaltaan kertoo innovointipalvelun ketteryydestä sekä hyödyllisyydestä.

Opiskelijat ovat yhdessä tiimivalmentajien kanssa luoneet innovoinneille elävän hinnaston. Palvelun lopullisen arvon päättää toteuttajan asemasta itse toimeksiantaja sen pohjalta, kuinka arvokkaaksi tai hyödylliseksi he kokivat innovoinnin. Tällä menettelyllä taataan kaikkien osapuolien tahto saada kustakin innovoinnista mahdollisimman hyvä lopputulos.

Toimeksiantajilta onkin usein saatu loppupalautteena paljon kiitoksia prosessin nopeudesta, laadusta ja sen aidoista hyödyistä reaalimaailman ongelmien ratkaisuun sekä parhaimmillaan liiketoiminnan kasvattamiseen.

Lähteet

Kokkonen, S. 2021. Osuuskuntatoimintaa hyödyntävässä tiimioppimisessa toteutuu aito työelämäyhteys. LAB Focus. Viitattu 8.11.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/osuuskuntatoimintaa-hyodyntavassa-tiimioppimisessa-toteutuu-aito-tyoelamayhteys/

Koski, J. & Tuominen, S. 2005. Kuinka ideat syntyvät. Luovan ajattelun käsikirja. Toinen painos. Porvoo: WS Bookwell Oy.

Linkit

Saitemia. 2022. Saimaan tiimiyrittäjäakatemia ry. Viitattu 8.11.2022. Saatavissa  https://www.saitemia.fi/