Distance LAB -hankkeen loppuseminaarissa 19.11.2025 Lahdessa viimeisenä ohjelmassa oli neljä eriteemaista työpajaa. Ruotsalaista kehittämiskeskusta IUC Norria edustava Marie Holmgren johti Remote Innovation & Communication -työpajaa, jossa keskusteltiin innovointien ja viestinnän tulevaisuudesta etäliiketoiminnassa (Distance LAB 2025). Alustukseksi Holmgren oli koostanut tekoälyn näkemyksiä kyseisistä teemoista, minkä jälkeen keskustelimme aiheista pienemmissä ryhmissä. Erityisesti innovointien tulevaisuudesta nousi esiin monta mielenkiintoista yksityiskohtaa.
Yksi työpajan keskeinen ajatus oli se, että innovointi tarvitsee aikaa ja tilaa. Nykyään työelämä on hyvin hektistä, ja työntekijät joutuvat lähes koko ajan reagoimaan digitaalisiin ärsykkeisiin. Rauhallista aikaa ei välttämättä ole, jos sille ei erikseen varaa aikaa kalenterista. Uusien ideoiden synty ei tapahdu hetkessä, eikä se synny keskeytysten keskellä. Focus zone eli syvän keskittymisen tila ainoastaan yhteen asiaan on tärkeä osa innovaatioiden syntymiselle.
Tulevaisuuden innovaatiot syntyvät yhä useammin ihmisen ja tekoälyn yhteistyönä. Keskusteluissa nousi esiin selkeä näkemys: tekoäly ei korvaa ihmistä, mutta se muuttaa sitä, miten innovointi tapahtuu. Tekoäly pystyy tarjoamaan ideoita, vertailemaan vaihtoehtoja, etsimään taustatietoa ja rakentamaan luonnoksia tavalla, mikä nopeuttaa prosessia merkittävästi. Työntekijälle jää vastuu tulkinnasta, oikeista suuntaviivoista sekä luovuuden korostamiselle. Tämä yhteistyömalli tekoälyn kanssa voi tulevaisuudessa muodostua innovaatiotyön uudeksi normiksi. Ryhmässä pohdittiinkin: tarvitaanko uusien merkityksellisten innovaatioiden luomiseksi yhtä paljon työntekijöitä kuin ennen?
![[Alt-teksti: henkilö pitämässä presentaatiota suuressa luentotilassa.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2026/01/15_2026_Innovointien-tulevaisuus-pohdintaa-tyopajassa-1024x462.jpg)
Vallankumoukselliset innovaatiot muokkaavat ihmisten käyttäytymistä ja arkea
Keskustelussa käsiteltiin myös esimerkkejä vallankumouksellisista innovaatioista – sellaisista ratkaisuista, jotka muuttavat ihmisten käyttäytymistä ja arkea. Yksi esimerkki oli proteiinin tuottaminen ilmasta, mikä tulevaisuudessa mullistaa ruoantuotannon. (Solar Foods 2025) Toinen oli itsestään ajava auto, jonka vaikutus ulottuisi liikkumisesta aina työnteon tapoihin: työn voisi aloittaa jo matkalla, kun kuljettajan roolia ei enää tarvittaisi. Tehokkuutta olisi näin ollen mahdollista lisätä.
Hieman pelottavana esimerkkinä vallankumouksellisista innovaatioista mainittiin erilaiset lääkeaineet, kuten suosittu Ozempic, jolla ihmisen ruokahalu vähenee. Ozempicilla voi olla hyödyllisiä terveysvaikutuksia, mutta keskusteluissa nousi esiin myös pilleri, jolla saisi samat mielihyvähormonit kuin esimerkiksi tunnin juoksulenkillä. Tämä herätti keskustelijoissa jopa ahdistusta.
Millaisia muutoksia haluamme edistää?
Vaikka innovaatioiden mahdollisuudet ovat valtavat, kaikki kehitys ei ole yksiselitteisesti hyväksi. Mukavuuden tavoittelu on yksi esimerkki ilmiöstä, jossa uudet innovaatiot voivat johtaa passiivisuuteen. Kun ratkaisut tekevät arjesta vaivatonta, vaarana on, että perinteiset hyvinvointia tukevat tavat – kuten liikkuminen, ulkoilu ja arkiaktiivisuus – jäävät sivuun. Tämä herätti keskustelua siitä, millaisiin innovaatioihin tulisi tulevaisuudessa keskittyä ja miten varmistetaan, että myös ihmisen hyvinvointi pysyy kehityksen keskiössä. Uusia innovaatioita toivotaan siihen, miten ihmisiä saataisiin enemmän liikkeelle.
Kokonaisuutena työpajan keskustelu kuvasti innovaation kaksijakoista luonnetta: toisaalta teknologia avaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia, toisaalta se haastaa meitä pohtimaan, millaisia muutoksia todella haluamme edistää. Tulevaisuuden nopeasti kehittyvässä ympäristössä innovoinnin merkitys kasvaa, mutta samalla ihmisen oma rooli korostuu. Innovaatioiden ydin löytyy edelleen kyvystä nähdä asioita uudella tavalla, kyseenalaistaa vanha ja luoda sellaista, joka palvelee aidosti yhteistä hyvää. Yritysten työntekijöillä on merkittävä vaikutus siihen, mihin maailma kehittyy tulevaisuudessa.
Kirjoittaja
Kaisa Taina toimii Distance LAB -hankkeessa asiantuntijana sekä Business Mill -yrityshautomossa kehittämisasiantuntijana.

Lähteet
Distance LAB. 2025. Seminar on Remote, Hybrid, Resilient: Shaping the Future of Work and Business. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://distancelab.eu/event/remote-hybrid-resilient-shaping-the-future-of-work-and-business/
SolarFoods. 2025. Verkkosivu. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://solarfoods.com/