Intohimo yritysten moottorina

Pysyvä, voimakas tunne, joka johtaa halua tiettyyn suuntaan tai on kiihokkeena tiettyyn toimintaan; näin intohimon määrittelee Nykysuomen sanakirja (1966, A−K, 663). Meistä useimmat yhdistänevät intohimon luontevimmin rakkauteen, mutta sana on jo vuosia pulpahdellut esiin myös yrityskulttuuria ja kaikenlaista tuottavuutta pohdittaessa.

LAB-ammattikorkeakoulun tavoitteena on luoda entistä parempaa työelämää yhdessä yritysten kanssa. LABin arvot ovat rohkeus ja reiluus, ja LABin rehtori Turo Kilpeläinen näkee intohimon kulkevan käsi kädessä LABin perusarvon eli rohkeuden kanssa. Intohimoisesti yhdessä tekeminen tuottaa timanttisia asioita. Eikä pidä unohtaa innovatiivisuutta, uuden keksimistä: innovatiivisuuteen liittyy halu rikkoa rajoja, ja tähän liittyy paljon tunnetta (Kilpeläinen 2021).

Korjaisi jopa kestävyysvajeen?

Suomalaisessa työelämäkeskustelussa intohimon puolestapuhujana on profiloitunut yritysvalmentaja Panu Luukka, jonka oman yrityksen nimikin viittaa intohimoon: Leidenschaft. Luukka argumentoi intohimon olevan avainsana jopa Suomen kestävyysvajeesta selviytymiseen. Vain intohimoinen työelämä pitää ihmiset työssä ja riittävän pitkään työkykyisinä (Luukka 2019, 11).

Kuva liekistä.
Jos intohimon liekki todella syttyisi työelämään, sen seuraukset voisivat monien mielestä olla järisyttäviä. (patticake1601)

Panu Luukka soisi, että puheessa intohimo ja työ mahtuisivat samaan lauseeseen ilman että ihmiset ympärillä alkavat nauraa (Luukka 2021). Hänen yrityksensä pontimena on ajatus tuoda intohimo suomalaiseen työelämään; suhteessa työhön, jota tehdään, suhteessa asiakkaaseen ja suhteessa työnantajaan (Luukka 2019, 227−228).

Miten se käytännössä tapahtuu? Avainsana on luottamus sekä työntekijöiden ja johdon jatkuva ja rakentava dialogi (Luukka 2019, 11). Innovatiivisuus ja luovuus edellyttävät luottamusta, turvaa ja vuorovaikutusta (Luukka 2019, 39).

Teoreettista pohjaa idealle luo Gary Hamelin (2007) kyvykkyyshierarkia, jonka tasot kertovat, mitä työntekijä antaa yritykselle. Alimpana sijaitsee kuuliaisuus, sitten ahkeruus ja osaaminen. Hierarkian ylemmät tasot ovat aloitteellisuus ja luovuus. Kuudentena tasona, kruununa kaiken yllä on intohimo, joka tulee työntekijältä lahjana sellaiselle organisaatiolle, joka hänen mielestään ansaitsee sen (Luukka 2019, 399; Luukka 2021).

Soraääniä

Intohimohehkutus saa toki osakseen myös vastustusta. Työterveyslaitoksen tutkija ja psykologi Anniina Virtanen varoittaa intohimopuheen luovan epärealistisia odotuksia ja altistavan uupumukselle. Tietoisuus työn mielekkyydestä riittää, ja Virtasen mielestä intohimo kannattaisikin suunnata mieluummin harrastuksiin kuin palkkatyöhön (Leppänen 2021).

Vaarana voi myös olla, että vastuu työelämän mahdollisista ongelmista sysätään yksilölle itselleen. Kun työntekijä ei ehkä erilaisten työelämävalmennusten jälkeenkään saa lietsottua intohimon liekkiä sisimpäänsä, hän alkaa tuntea tyytymättömyyttä sekä itseensä että sinänsä hyväänkin tilanteeseensa. (Manninen 2015).

Yritykset ovat olemassa tuottaakseen voittoa. Väyliä menestykseen haetaan mitä erilaisimmin keinoin. Muuttaako intohimo yritysmaailman, jää nähtäväksi.

Kirjoittaja

Taina Salakka-Kontunen, FM, työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä.


Lähteet

Hamel, G. 2007. The Future of Management. Brighton: Harvard Business Review Press.

Kilpeläinen, T. 2021. Haastattelu sähköpostitse 26.11.2021.

Leppänen, N. 2021. 8 syytä, miksi työn ei kannata olla intohimo – Asiantuntijalta tyhjentävä perustelu: ”Rakastaako työ takaisin?” Duunitori. [Viitattu 1.12.2021]. Saatavissa: https://duunitori.fi/tyoelama/intohimotyo-anniina-virtanen

Luukka, P. 2019. Yrityskulttuuri on kuningas : mikä, miksi, miten? Helsinki: Alma Talent.

Luukka, P. 2021. Leadcast podcast. Osa 64. [Viitattu 1.12.2021]. Saatavissa: https://podcasts.apple.com/us/podcast/panu-luukka-leidenschaftin-perustaja-yrityskulttuurin/id1463596892?i=1000491403528

Manninen, L. 2015. Intohimotyö – tämä jos mikä ahdistaa. Ilta-Sanomat. [Viitattu 1.12.2021]. Saatavissa: https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001864952.html

Nykysuomen sanakirja. 1966. Lyhentämätön kansanpainos. Porvoo: WSOY.

Kuvat

Kuva 1. patticake1601. 2015. Antaa potkut, kaunis, liekki. Pixabay. [Viitattu 1.12.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/antaa-potkut-kaunis-liekki-1034853/

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.