Laadunhallinta on sekä yritysten että julkisten toimijoiden elinehto. Varhaiskasvatuksessa sen perusta on lainsäädännössä. Laadukkaan toiminnan seuraukset ovat nähtävissä laaja-alaisesti. Laatua arvioivat niin palvelua käyttävät, henkilöstö, johto, sidosryhmät kuin kansalaisetkin. Ulkoisen laadunarvioinnin rinnalla käytetään itsearviointia, jolla tarkoitetaan organisaation tai työyhteisön itsensä tekemää arviointia oman toiminnan kehittämiseksi (Huusko 2009, 64).
CAF-laadun itsearviointimalli
CAF-itsearviointi, Common Assessment Framework -arviointimalli (Kuntaliitto 2013), kehitettiin Euroopan Unionissa julkisen puolen arviointityökaluksi 1990-luvun lopulla. HAUS kehittämiskeskus oy vastaa Suomessa mallin käytön edistämisestä. Tällä hetkellä toiminta keskittyy CAF2020-mallin jalkauttamiseen. Mallin perusajatus on kokonaisvaltainen laadunarviointi, jossa tarkastellaan sekä toimintaa että toiminnasta syntyvää laatua.
Itsearviointimalli auttaa esimiehiä ja johtajia suuntaamaan johtamistyötä laadun kannalta oleellisiin asioihin. Kuvasta 1 ilmenee CAF2020-mallin mukainen viitekehys laadun itsearvioinnille. Malli rakentuu viiden toimintatavan kuvauksesta sekä niiden seurauksena syntyneestä neljästä tuloksia kuvaavasta osiosta.
Kuva 1. CAF2020-mallin mukainen arviointikehys. (HAUS kehittämiskeskus Oy 2020; mukailleet Heidi Pajunen ja Päivi Salminen)
Karvin suositukset varhaiskasvatukseen
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi määritti vuonna 2018 varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset. Asiakirjassa esiteltiin varhaiskasvatuksen rakenteen ja sisällön arvioimiseen liittyvät tekijät kansallisella ja paikallisella tasolle (kuva 2). Karvin suositus ohjaa varhaiskasvattajia kiinnittämään huomiota oman toimintaympäristön laatuindikaattoreihin.
Heinolan kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen itsearvioinnin kehittäminen
Opinnäytetyössä rakennettiin Heinolan kaupungin varhaiskasvatuspalveluille laadun itsearviointimallin (Pajunen & Salminen 2021). Mallissa yhdistettiin CAF2020-malli ja Karvin laatuindikaattorit. Kehittämistyötä tehtiin yhteiskehittämisen menetelmin vuoden 2021 aikana. Kehittämisen aikana päiväkodin johtajat toivat keskusteluissa esille aikaisemmin käytössä olleen CAF2013-mallin (Kuntaliitto 2013) käytettävyyteen liittyvät haasteet, kuten arviointiprosessin työläyden. Jatkossa laadun itsearviointiprosessi käynnistyy Webropol-kyselyllä, jossa päiväkotien johtajat valitsevat kulloisenkin arviointikohteen. Kehittämistoimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan arviointitiedon pohjalta.
Heinolan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut (kuva 3) saivat modernin työvälineen laatutyöhönsä. Uusi arviointimalli antaa hyvät lähtökohdat CAF2020-mallin käytölle varhaiskasvatuksessa, ja se mahdollistaa aikaisempaa laaja-alaisemman ja syvällisemmän pedagogisen kehittämisen.
Kirjoittajat
Heidi Pajunen on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen -koulutuksessa. Hän työskentelee varhaiskasvatuksen resurssiopettajana Heinolan kaupungin palveluksessa.
Päivi Salminen on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen -koulutuksessa. Hän työskentelee Heinolan kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa varhaiskasvatusjohtajana.
Tarja Korpela on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori ja asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäjä (YAMK) -koulutuksen koordinaattori.
Lähteet
HAUS kehittämiskeskus Oy. 2020. CAF-mallilla yhdessä kohti erinomaisuutta. eOppiva. [Viitattu 4.3.2021]. Saatavissa: https://www.eoppiva.fi/koulutukset/caf-mallilla-yhdessa-kohti-erinomaisuutta/
Huusko, M. 2009. Itsearviointi suomalaisissa yliopistoissa: arvoja, kehittämistä ja imagon rakentamista. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä. Suomen kasvatustieteellinen seura: kasvatusalan tutkimuksia 46. [Viitattu 1.3.2021]. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/71481/978-952-5401-95-0_jyx.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pajunen, H. & Salminen, P. 2021. Laadun arviointi Heinolan kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa CAF-2020-itsearviointimallia käyttäen : itsearviointimallin sekä CAF-prosessin päivitys. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiala. Lahti. [Viitattu 26.11.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824607
Linkit
Kuntaliitto. 2013. EUPAN, EIPA, CAF Resource Centre & Haus. Organisaation kehittäminen itsearvioinnin avulla. [Viitattu 25.11.2021]. Saatavissa: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/CAF%202013%20suomeksi.pdf
Haus kehittämiskeskus Oy. 2021. Parempaa osaamista yhdessä. [Viitattu 25.11.2021]. Saatavissa https://haus.fi/
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi. 2021. [Viitattu 26.11.2021]. Saatavissa https://karvi.fi/
Vlasov, J., Salminen, J., Repo, L., Karila, K., Kinnunen, S., Mattila, V., Nukarinen, T., Parrila, S. & Sulonen, H. 2018. Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 24:2018. [Viitattu 25.11.2021]. Saatavissa: https://karvi.fi/app/uploads/2018/10/KARVI_vaka_laadun-arvioinnin-perusteet-ja-suositukset.pdf
Heinolan kaupunki. 2021. Kasvatus ja koulutus. Varhaiskasvatus. [Viitattu 25.11.2021]. Saatavissa: https://www.heinola.fi/kasvatus-ja-koulutus/varhaiskasvatus/