LAB-ammattikorkeakoulun Maallemuuttajat 2030 -hankkeessa (2019–2022) perustettu asukkaiden tavaralainaamo Asikkalan kirjastossa on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta. Shoichi Sato Keion yliopistosta Japanista saapui tiistaina 23.4.2024 haastattelemaan tavaralainaamon perustamisessa mukana ollutta LABin asiantuntijaa Kaisa Tuomista, Asikkalan kunnankirjaston johtajaa Tanja Kairimoa sekä asikkalalaista asukasta ja tavaralainaamon käyttäjää Maria.
Asukkaiden tavaralainaamo Asikkalan kirjastossa on yksi Maallemuuttajat 2030 -hankkeessa aloitetuista jakamistalouden palvelukokeiluista, jotka ovat jääneet elämään hankkeen jälkeen. Tavaralainaamoon kerättiin asukkaiden toiveiden perusteella kodin hyötyesineitä lahjoituksina, ja ne asetettiin kirjaston lainausjärjestelmään lainattaviksi (LAB 2021). Tavaralainaamosta muodostettiin oma kokonaisuutensa kirjaston nurkkaan. Lainaus on maksutonta, ja tavaroita saa lainaksi kahdeksi viikoksi kerrallaan niin kuin muitakin kirjaston esinelainoja. Lainattavana on muun muassa ompelukone, saumuri, porakone ja retkeily- ja keittiövälineitä.
Haastattelun tarkoitus oli selvittää, miten tavaralainaamo oli perustettu, millaisia haasteita tavaralainaamon perustaminen ja sen toiminta on aiheuttanut sekä millaisia ovat tavaralainaamon käyttäjät. Tavaralainaamotoiminta ei ole yleistä Japanissa. Shoichi Sato on tekemässä diplomityötä, jossa hän tutkii jakamistalouden ja tavaralainaamotoiminnan estäviä tekijöitä Japanissa ja Aasiassa.
Tavaralainaamo onnistuu osana kirjaston toimintaa
Haastattelussa kävi ilmi, että tavaralainaamon perustamisen ja ylläpitämisen haasteet liittyvät tavaroiden huolto- ja korjaustarpeisiin, kuten huollon tarpeen päättämiseen ja korjauksen järjestämiseen. Todettiin, että korjauksen maksaa lainaaja, mikäli voidaan todeta, että tavara on rikkoutunut hänen käytössään. Näitä tapauksia ei kuitenkaan toistaiseksi ole ollut useita. Tavaralainaamossa oli lainattavissa höyrypesuri, joka oli hyvin suosittu. Sen rikkouduttua esine päädyttiin poistamaan tavaralainaamosta, sillä sitä oli hyvin hankala korjata.
Asikkalan tavaralainaamotoiminnan etuina nähtiin se, että tavaralainaamo perustettiin kirjastoon, jossa on jo toimiva lainausjärjestelmä. Samanlaista toimintaa voisi hyvin aloittaa myös muissa Suomen kirjastoissa. Japanissa kunnalliset kirjastot toimivat hyvin samalla tavalla kuin Suomessa (Japan Living Guide, 2024).
Tavaralainaamon käyttäjäkuntaa ei osattu määritellä, sillä henkilötietoja ei voida yhdistää lainauksiin. Arvioitiin kuitenkin, että lainaajat asuvat pääasiallisesti enintään 10 kilometrin päässä kirjastolta. Ajateltiin, että tavaroiden suuren koon vuoksi niitä tullaan useimmiten lainaamaan autoilla.
Tavaralainaamoon kasvikuivurin lahjoittanut Mari kertoi lahjoittamisen motiiveikseen ekologisen kestävyyden edistämisen jakamistalouden kautta. Hänen mielestään on myös mukava huomata, että lainaamolle on käyttäjiä ja että tavaralainaamotoimintaa halutaan aloittaa myös muissa maissa.
Kirjoittaja
Kaisa Tuominen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja toimi Maallemuuttajat 2030 -hankkeen projektipäällikkönä.
Lähteet
LAB-ammattikorkeakoulu. 2021. Maallemuuttajat 2030. Viitattu 29.4.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/maallemuuttajat2030
Japan Living Guide. 2024. How to borrow books from a public library in Japan – Tokyo. Viitattu 29.4.2024. Saatavissa https://www.japanlivingguide.com/dailylife/life/borrow-books-from-japanese-library/
