Erilaisia jätevesiä syntyy suuria määriä teollisuudessa, yhdyskunnista ja maataloudesta. Näiden jätevesien käsittelyprosesseissa syntyy erilaisia lietteitä, jotka tulisi käsitellä ympäristöturvallisesti. Suomessa yleisimmin käytetyn, biologisen aktiivilietekäsittelyprosessin aikana syntyy lietteitä, jotka sisältävät puhdistetusta vedestä poistettuja aineksia ja biomassaa (Vuorinen 2013, 4; Lehti ym. 2013, 10–12). Jätevesilietteen käsittely on usein kallista ja energiaintensiivistä, mutta riittävällä käsittelyllä ja oikeassa paikassa se voi olla arvokas raaka-aine ja energian lähde. Erityisesti pienet jätevedenpuhdistuslaitokset ja muu teollisuus, joissa syntyy jätevesilietteitä ovat uuden haasteen edessä pyrkiessään löytämään kustannustehokkaita tapoja lietteen jatkohyödyntämiselle.
Jätevesilietteiden hyödyntämisvaihtoehtoja
Erilaiset lietteiden käsittelytekniikat kehittyvät nopeasti. Puhdistamolietteen käsittelyllä pyritään yleensä ensisijaisesti lietteen määrän vähentämiseen, lietteen stabilointiin ja lietteen hygienisoimiseen. Jätevesien alkuperästä ja käsittelytavasta riippuen, lietteeseen voi olla sitoutunut suuri elintärkeitä kasviravinteita, erityisesti fosforia, yksi elintarviketuotannon tärkeimmistä ravinteista, jonka varannot uhkaavat loppua. (Berninger ym. 2017, 2.)
Lietteen käyttö sellaisenaan, esimerkiksi peltoviljelyyn on haastavaa, koska se runsaan vesipitoisuuden lisäksi sisältää usein bakteereja, raskasmetalleja ja muita haitta-aineita. Valitsemalla tilanteeseen sopivimmat käsittelymenetelmät lietteestä voidaan tehdä ympäristöterveysturvallinen vaihtoehto, sekä tärkeä raaka-aine alkutuotantoon lannoitteeksi ja bioenergian lähteeksi (Vuorinen 2013, 4; Lehti ym. 2013, 10–12). Lietteen suora poltto ei ole yleensä kannattavaa sen alhaisen energiapotentiaalin vuoksi, lisäksi kiristyneet ympäristömääräykset voivat vaikeuttaa polttoluvan saantia (Pöyry Finland oy 2019, 115).
Uusia lietteen hyödyntämisvaihtoehtoja kehitetään ja tutkitaan jatkuvasti, erityisesti lietteen sisältämien ravinteiden ja biokaasupotentiaalin hyödyntämiseksi. Erikoisempiakin vaihtoehtoja on tutkittu, esimerkiksi lietteen lisääminen raaka-aineena tiilin ja betonin valmistuksessa. Tämä olisi myös ilmastotavoitteiden kannalta merkittävää; betonin tuotannossa nykytekniikoilla syntyy 5–8 % maailman kasvihuonepäästöistä. (Lehne & Preston 2018, 6.)
Haasteita erityisesti pienille toimijoille
Vaikka lietteen käyttöä on tutkittu monenlaisissa prosesseissa ja käyttökohteissa, on odotettavissa, että edelleen iso osa tullaan käyttämään viherrakentamisessa, kaatopaikkojen maisemoinnissa ja maataloudessa. Tällä hetkellä, esimerkiksi fosforin talteenotto tai pyrolyysi, eli terminen käsittely hapettomissa olosuhteissa, ovat usein liian kalliita varsinkin pienemmille jätevedenpuhdistuslaitoksille (Pöyry Finland oy 2019, 45). Myös biokaasulaitoksen rakentamisen investointikustannuksien on usein katsottu olevan liian suuria ja riittävän syötteen määrän varmistaminen voi olla haasteellista. Ala kuitenkin kehittyy kovaa vauhtia.
Kirjoittajat
Pia Haapea, LAB ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan yliopettaja, joka näkee lietteiden oikean käsittelyn tärkeäksi ratkaistaessa niin kestävyys- kuin ilmastokriisejäkin.
Lassi Louhiniitty, LAB ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, kiinnostunut erityisesti jätevesistä ja niiden käsittelystä. Louhiniitty selvitti opinnäytetyössään Vihvilänsuon jätevedenpuhdistamon lietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Rautjärven kunnan Vihvilänsuon jätevedenpuhdistamon lietteen jatkokäsittelymahdollisuuksia.
Lähteet
Berninger, K., Pihl, T., Kasanen, P., Mikola, A., Tynkkynen, O. & Vahala, R. 2017. Jätevesien fosfori hyötykäyttöön–teknologioita ja ohjauskeinoja. Helsinki: Valtioneuvosto. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 62/2017. [Viitattu:3.12.2021] Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80670/62_Jatevesienfosforihyotykayttoon_30082017.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lehne, J. & Preston, F. 2018. Making Concrete Change – Innovation in Low-carbon Cement and Concrete. Chatman House. The Royal Institute of International Affairs. [Viitattu 3.12.2021] Saatavissa: https://www.chathamhouse.org/2018/06/making-concrete-change-innovation-low-carbon-cement-and-concrete
Lehti, M., Suominen, K., Tyrväinen, U. & Tontti T. 2013. Puhdistamolietteen laadun hallinta. Teoksessa: ProAgria Keskusten Liitto (toim.) Puhdistamolietteen käyttö maataloudessa. Päivitetty 2020. Helsinki: Vesilaitosyhdistys. 9-13. [Viitattu 3.12.2021] Saatavissa: https://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/puhdistamolieteopas_2020_linkit_1.pdf
Pöyry Finland oy. 2019. Puhdistamolietteen termiset käsittelymenetelmät ja niiden soveltuvuus Suomeen. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 56. Helsinki: Suomen Vesilaitosyhdistys ry. [Viitattu 3.12.2021] Saatavissa: https://www.vvy.fi/site/assets/files/2916/puhdistamolietteen_termiset_kasittelymenetelmat_ja_niiden_soveltuvuus_suomeen.pdf
Vuorinen, A. 2013. Mitä puhdistamoliete on? Teoksessa: ProAgria Keskusten Liitto (toim.) Puhdistamolietteen käyttö maataloudessa. Päivitetty 2020. Helsinki: Vesilaitosyhdistys. 4-5. [Viitattu 3.12.2021] Saatavissa: https://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/puhdistamolieteopas_2020_linkit_1.pdf
Linkit
Linkki 1. Louhiniitty, L. 2021. Vihvilänsuon jätevedenpuhdistamon lietteen jatkokäsittelymahdollisuudet. AMK-opinnäytetyö. LAB ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti [Viitattu 3.12.2021] Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092918152
Kuva
Kuva 1. Myriams-Fotos. 2016. Kuvituskuva Lietteen levityksestä. Pixabay. [Viitattu 3.12.2021] Saatavissa: https://pixabay.com/images/id-1302559/
