Hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen edellyttää vihreää siirtymää, joka nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisesta energiasta uuden teknologian avulla. Uudella osaamisella parannetaan myös Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä. Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. (Valtiovarainministeriö.) Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yritysten uudistumista muun muassa digitalisaation, automatiikan ja tekoälyn avulla (Elinkeinoelämän keskusliitto).
OHITE – Jatkuvan oppimisen palvelumalli kestävän ja hiilineutraalin valmistavan teollisuuden tarpeisiin -hankkeen tavoitteena on lisätä yritysten osaamista, kun tähtäimessä on hiilineutraali, kestävä ja digitaalisuutta hyödyntävä teollisuus. Osaamista lisätään jatkuvan oppimisen avulla rakentamalla osaamisen kehittämistä tukevat strategiset verkostot koulutuksen tuottajien ja kolmen valmistavan tai valmistuttavan teollisuuden alalle. Alat ovat tekstiili- ja muotiteollisuus, biotuoteteollisuus ja konepajateollisuus. (LAB 2024.)
Tulevaisuudessa menestyvät ne yritykset, joilla on hyvät verkostot ja kykyä toimia niissä. Yrityksissä tarvitaan monipuolista osaamista ja olemassa olevan tutkimustiedon soveltamista tuotteiden kehityksessä. Vihreä siirtymä ja kestävä kehitys täytyy ottaa osaksi yrityksen strategiaa, ja hiilijalanjäljen vähentämisellä sekä yrityksen ja asiakkaiden hiilikädenjäljen lisäämisellä edelläkävijäyritykset voivat erottua kilpailijoistaan. (Business Finland 2024.)
Miten hiilineutraalin teollisuuden tavoitteet saavutetaan?
Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta 2035:n mukaan valmistavassa teollisuudessa keinoja saavuttaa hiilineutraalin teollisuuden tavoitteet ovat hukkalämmön ja liike-energian talteenotto, energiatehokkaat moottorijärjestelmät, kevyet materiaalit ja rakenteet, koneiden uusiovalmistus ja materiaalia lisäävä valmistus. Lisäksi kaikkia toimialoja palvelevia yhteisiä ratkaisuja ovat muun muassa automaatio, digitalisaatio, sähköistäminen, sisäisen logistiikan ratkaisut ja uudet liiketoimintamallit. (Soimakallio 2020.)
Suomen tekstiili- ja muotiala tavoittelee hiilineutraaliutta muun muassa korvaamalla maakaasun biokaasulla ja lisäämällä päästöttömän sähkön ja lämmön ostamista. Suomessa tekstiilialalla on kehitetty uusia kierrätys- ja selluloosapohjaisia kuituja ja niiden valmistuksen teknologiaa, jotka ovat hyviä esimerkkejä päästöjä vähentävistä kädenjälkivaikutuksista. (Paloneva & Takamäki 2020, 106–107.)
Osaamisen lisääminen keskiössä
Korkeakouluissa kestävän kehityksen tulee olla keskeisessä roolissa sekä opetuksessa että muussa toiminnassa. Huomio kiinnitetään muun muassa vastuullisiin hankintoihin, logistiikkaan sekä materiaalien ja tuotteiden valmistukseen. On hyvä huomioida myös hävikki, tuotteiden elinkaaren hallinta, materiaalien kierrätys ja uusiokäyttö. (Konst 2021, 14, 54.)
OHITE-hanke vastaa kestävän kehityksen jatkuvan oppimisen haasteisiin kehittämällä palvelumallin, jossa tuodaan esille olemassa oleva jatkuvan oppimisen koulutustarjonta. Palvelumalli selkeyttää mukana olevien toimialojen yrityksille ja jatkuville oppijoille keinoja hankkia tarvittavaa osaamista. Koulutusasteiden välinen yhteistyö selkeytyy, ja teollisuuden järjestöt ovat tärkeässä roolissa ja osallistuvat aktiivisesti yhteisen palvelumallin suunnitteluun ja pilotointiin. (LAB 2024.)
Kirjoittaja
Eija Lantta työskentelee LAB-ammattikoulussa projektipäällikkönä OHITE – Jatkuvan oppimisen palvelumalli kestävän ja hiilineutraalin valmistavan teollisuuden tarpeisiin -hankkeessa ja KoKo – Kohti Koulutusta -hankkeessa.
Lähteet
anncapictures. 2018. Luonne, maa, kestävyyttä. Pixabay / CC0. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/luonne-maa-kest%C3%A4vyytt%C3%A4-puun-lehti-3294632/
Business Finland. 2024. 5 neuvoa yritysten vihreään siirtymään. Uutinen 15.1.2024. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2023/viherra-yrityksesi-5-neuvoa-kohti-vihreaa-kasvua
Elinkeinoelämän keskusliitto. 2023. Suomesta vihreä silta maailmalle. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa https://ek.fi/vaalit2023/suomesta-vihrea-silta-maailmalle/
janeb13. 2016. Tietokone, pc, työpaikalla. Pixabay / CC0. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tietokone-pc-ty%C3%B6paikalla-1185626/
Konst, T. 2021. Kestävä kehitys korkeakoulutuksessa – sanoista tekoihin. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 139. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-216-777-4
LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. OHITE – Jatkuvan oppimisen palvelumalli kestävän ja hiilineutraalin valmistavan teollisuuden tarpeisiin. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/ohite-jatkuvan-oppimisen-palvelumalli-kestavan-ja-hiilineutraalin-valmistavan-teollisuuden
Paloneva, M. & Takamäki, S. 2020. Yhteenveto toimialojen vähähiilitiekartoista. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:52. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-525-6
Soimakallio, H. 2020. Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta 2035. Tulokset. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/inline-files/Teknologiateollisuuden-va%CC%88ha%CC%88hiilitiekartta-tiivistelm%C3%A4_2020-06-08_FINAL_0.pdf
Valtiovarainministeriö. 2023. Vihreä siirtymä – elpymis- ja palautumissuunnitelma. Suomen kestävän kasvun ohjelma. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa https://vm.fi/vihrea-siirtyma
