Tässä artikkelissa käsitellään konkurssilain väliaikaista muuttamista. Hallitus ja presidentti totesivat poikkeusolot maaliskuussa 2020. Tämän seurauksena valtioneuvosto teki linjauksia, joiden tarkoituksena oli muun muassa turvata yhteiskunnan ja talouselämän toiminta sekä varmistaa yritysten toimintamahdollisuudet talousvaikeuksista huolimatta. Yhtenä toimenpiteenä valmisteltiin konkurssilain väliaikaisten muutosten jatkaminen syyskuun loppuun 2021 saakka.
Tilastokeskuksen mukaan konkurssit vähenivät vuonna 2020 tammi−elokuussa 8,6 prosenttia vuoden takaisesta (Tilastokeskus 2020). Taustalla vaikuttivat korona-aikana tehdyt toimenpiteet, joilla tietoisesti vaikeutettiin yrityksen hakemista konkurssiin. Tämä saattaa hyvinkin tarkoittaa merkittävää patoutunutta painetta konkursseihin.
Konkurssiin asettaminen edellyttää, että velallinen on maksukyvytön. Konkurssilain (15/2021) 2 luvun 1 §:n mukaan maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Tilapäinen maksukyvyttömyys ei ole peruste asettaa velallista konkurssiin.
Velallinen voidaan asettaa konkurssiin joko velallisen omasta tai velkojan hakemuksesta. Laissa konkurssilain 2 luvun 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta säädetään uudistetuista maksukyvyttömyysolettamista, joiden perusteella velallista voidaan pitää maksukyvyttömänä (Konkurssilaki 14/2021).
Julkiset velkojat ovat suurin konkurssien vireillepanija. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 suurimpina hakijoina olivat Verohallinto (noin 42 prosenttia), vakuutuslaitokset (17 prosenttia), muut velkojat (liki 10 prosenttia). Hakijat toimivat alullepanijoina 31 prosentissa hakemuksista. Huomionarvoista on, että velallisten omien hakemusten suhteellinen osuus on kasvanut väliaikaisen lain voimaantulon jälkeen merkittävästi. Se on vaihdellut kuukausittain 36 ja 52 prosentin välillä. (Tilastokeskus 2021.)
Hallituksen esityksessä on arvioitu konkurssien määrän laskuun vaikuttaneita tekijöitä. Näitä ovat muun muassa verohallinnon ja työeläkeyhtiöiden myöntämät maksujärjestelyt, vuokranantajien maksulykkäykset ja rahoittajien myöntämät lyhennysvapaat sekä valtion tukitoimet. Toiseksi syynä on konkurssilain väliaikainen muuttaminen (HE 2020).
Tilastojen mukaan lain voimassaolon aikana konkurssihakemusten määrä on laskenut. Samalla velallisten tekemien konkurssien suhteellinen osuus kasvanut. Tässä tilanteessa velallisten tekemät konkurssihakemukset aiheuttavat tuomioistuimille ja velkojille nykyistä enemmän työtä, koska velkoja joutuu etsimään muita keinoja näyttääkseen toteen velallisen maksukyvyttömyyden. (HE 2020.)
Väliaikainen konkurssilain pidentäminen syyskuun 2021 loppuun saakka antaa maksuaikaa yrityksille hoitaa velvoitteensa, mutta samalla se voi myös lisätä epäterveiden yritysten määrää markkinoilla. Lain voimassaoloaikana esimerkiksi julkisen sektorin velkojilla ei ole juurikaan keinoa katkaista yritysten velkaantumista. Tämä muodostaa riskitilanteen, jossa yhä useampi yritys voi velkaantua entisestään tultuaan maksukyvyttömäksi. (Linna 2020.)
Ongelmaksi muodostuu se, että lakimuutos ei tarjoa keinoja selvittää sitä, mistä yrityksen maksuvaikeudet johtuvat. Eli ovatko ne pandemiasta aiheutuvia vai onko kyse muutoin kannattamattomasta tai epäterveestä liiketoiminnasta. (Linna 2020.)
Ei kestäviä ratkaisuja – ja konkurssien määrä on nousussa
Valittu toimintamalli ei tarjoa kovin kauaskantoisia ratkaisuja yritysten ongelmiin. On suuri vaara, että takaisinsaannit vaikeutuvat ja yhtiöitä tyhjennetään epärehellisin keinoin. Haasteita voi tulla myös palkkasaatavien osalta, ja konkurssien valvonta saattaa vaikeutua. Nämä lisäävät riskiä markkinoiden vääristymiselle, koska luonnollista poistumaa ei tapahdu huonosti kannattavien yritysten konkurssien kautta. (Linna 2020.)
Vuonna 2020 tammi−huhtikuussa Etelä-Karjalassa 19 yritystä ja Päijät-Hämeessä 31 yritystä teki konkurssin. Vastaavasti vuonna 2021 huhtikuun loppuun mennessä 13 eteläkarjalaista yritystä ja Päijät-Hämeessä jo 36 yritystä on päätynyt konkurssiin. (Tilastokeskus 2021.) Väliaikaisen konkurssilain muutoksesta huolimatta vaikuttaa alkuvuoden tilastojen perusteella todennäköiseltä, että konkurssien määrä molemmissa maakunnissa tulee kasvamaan edelliseen vuoteen verrattuna.
Kirjoittaja
Jarmo Kemppinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa juridiikan lehtorina, ja hänen tehtäväkenttäänsä kuuluu muun muassa yritystoimintaan liittyvien lakihankkeiden seuraaminen.
Lähteet
HE 2020. Hallituksen esitys 46/2020. Finlex. [Viitattu 5.12.2020.] Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2020/20200046
Konkurssilaki 2004. Konkurssilaki 120/2004. Finlex. [Viitattu 5.12.2020]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040120
Konkurssilaki 2021. Laki konkurssilain 2 luvun 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (14/2021). Finlex. [Viitattu 5.12.2020]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210014 [A20]
Linna, T. 2020. Konkurssilain väliaikaismuutos kasaa ongelmia. Blogikirjoitus. 22.10.2020. [Viitattu 5.12.2020.] Saatavissa: https://www.lakimiesliitto.fi/blogi/konkurssilain-valiaikaismuutos-kasaa-ongelmia/.
Tilastokeskus 2020. Konkurssien määrä väheni tammi−elokuussa 2020 edellisvuodesta 8,6 prosenttia. [Viitattu 3.6.2021]. Saatavissa: https://tilastokeskus.fi/til/konk/2020/08/konk_2020_08_2020-09-16_tie_001_fi.html
Tilastokeskus 2021. Konkurssit 2021, huhtikuu. [Viitattu 3.6.2021]. Saatavissa: https://www.stat.fi/til/konk/2021/04/ [A21]
Kuvat
Kuva 1. Chronomarchie. 2018. Kukkaro-lompakko-rahaa-raha-asiat-3548021. Pixabay. [Viitattu 3.6.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/kukkaro-lompakko-rahaa-raha-asiat-3548021/
