Kokemusasiantuntijat opettavat sairaanhoitajaopiskelijoille kohtaamisen taitoja

Kokemusasiantuntijoiden osallistumisella sairaanhoitajaopiskelijoiden koulutukseen pyritään vähentämään ennakkoluuloja ja lisäämään mielenterveys- ja päihdehoitotyön osaamista. Kokemusasiantuntijoita hyödynnetään myös muiden alojen opetuksessa. (STM 2009.)

Kokemusasiantuntijalla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- tai päihdeongelmista, somaattisista sairauksista tai erilaisista sosiaalisista haasteista. Omia kokemuksia reflektoidaan erilaisissa ympäristöissä päämääränä kouluttaa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita tai ammattilaisia. (STM 2009, 20.) Työtehtävät ovat viime vuosina laajentuneet. Kokemusasiantuntija voi toimia lisäksi muun muassa hoitotyön ammattilaisen työparina, asiantuntijoina erilaisissa yhteyksissä tai apuna hoitohenkilöstön rekrytointiprosessissa. (Väestöliitto 2017.) Sosiaali- ja terveysalan opetuksessa kokemusasiantuntijoita on hyödynnetty vasta muutaman vuoden ajan.

Kuva 1. Kokemusasiantuntijat tuovat opetustilanteisiin aitoja kohtaamisia ja todellisia tarinoita elävästä elämästä (StockSnap 2017) 

Kokemuksen ääntä opetukseen ja hoitotyöhön

Opinnäytetyönä tehdyn kyselyn mukaan sairaanhoitajaopiskelijat pitivät  kokemusasiantuntijoiden läsnäoloa opetuksessa käytännönläheisenä, oppimista vahvistavana ja mielenkiintoisena tapana oppia uutta. Ennakkoluuloista luopumisen sekä kohtaamisen ja kommunikoinnin taitojen kehittymisen nähtiin vaikuttaneen positiivisesti omaan ammatilliseen kasvuun. Kokemusasiantuntijat toivat omaa tarinaansa kertomalla kuulijoille syvän ymmärryksen asiakasnäkökulmasta. Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat saaneensa konkreettisten esimerkkien ansiosta tiedon, siitä miten olla parempi hoitaja.  (Anttila 2021.) 

Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että sairaanhoitajaopiskelijat arvottivat erityisesti kohtaamisen taidoissa harjaantumisen merkittäväksi kokemusasiantuntijalta saaduksi opiksi.  Sairaanhoitajaopiskelijat pääsevät harjoittelemaan kohtaamisen taitoja käytännössä esimerkiksi valmistuvien sairaanhoitajien simulaatiossa, jossa kokemusasiantuntija toimii potilaan roolissa. Merkittäväksi koettiin myös potilaan asemaan asettuminen kokemusasiantuntijoiden luentoja kuuntelemalla, mikä lisäsi sairaanhoitajaopiskelijoiden asiakkuusosaamista ja eettisten näkökulmien pohdintaa. (Anttila 2021.)

Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat tärkeäksi kuulla laajasti erilaisista mielenterveyden häiriöistä, mutta myös somaattisista sairauksista kärsiviä tai selvinneitä kokemusasiantuntijoita. Mielenterveyden häiriöistä korostuivat etenkin skitsofrenia, persoonallisuushäiriöt ja psykoosit. Opiskelijat kokivat, ettei varsinaisessa opetuksessa käyty tarpeeksi läpi esimerkiksi erilaisia riippuvuuksia. Kokemusasiantuntijoiden luennointia toivottiin enemmän opetukseen, ja luentoja toivottiin järjestettävän jo varhaisessa vaiheessa opintojen aikana. (Anttila 2021.)

Sairaanhoitajaopiskelijat toivoivat saavansa kokemusasiantuntijan työparikseen pääasiassa mielenterveyshoitotyöhön, mutta myös potilaiden tueksi somaattisia sairauksia hoidettaville osastoille. Kokemusasiantuntijan asiantuntijuutta ei koeta uhkana omalle ammatillisuudelle. Työparitoiminta, jossa sairaanhoitaja työskentelee yhdessä kokemusasiantuntijan kanssa, nähtiin moniammatillisena toimintana. Kokemusasiantuntijatoimintaan hoitotyössä toivottiin lisää resursseja, niin hoitotyön ammattilaisten kouluttamiseen kuin potilaidenkin hoitoon. (Anttila 2021.)

Johtopäätöksenä

Sairaanhoitajaopiskelijat näyttävät saavan paljon hyötyä kokemusasiantuntijoiden osallistumisesta opetukseen. Kokemusasiantuntijat tuovat merkittävän panoksen tulevien hoitotyön ammattilaisten kouluttamiseen, ja näin sillä on laaja yhteiskunnallinen merkitys. Oppilaitokset voisivat hyödyntää kokemusasiantuntijoita vieläkin tehokkaammin. Olisi hyvä, että kaikilla valmistuvilla sairaanhoitajilla olisi eväitä hyvään kohtaamiseen hoitotyön erilaisissa ympäristöissä. Potilaan ensikohtaaminen on erittäin tärkeää onnistuneen hoitosuhteen luomisessa, sillä se voi pysyvästi vaikuttaa potilaan käsitykseen hoidon hyvyydestä ja pätevyydestä (Haho 2013).

Kirjoittajat

Sanna Anttila valmistui sairaanhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulusta. Hänen opinnäytetyönsä käsitteli opiskelijoiden kokemuksia kokemusasiantuntijoiden osallistumisesta hoitotyön opetukseen ja hoitotyöhön.

Anna Romakkaniemi työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä, ja hän toimi opinnäytetyön ohjaajana. 

Lähteet

Anttila, S. 2021. Kokemusasiantuntijuus hoitotyössä sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemana.AMK- opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 6.4.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104144827

Haho, A. 2013. Asiakkaan eettinen kohtaaminen. Viesti-lehti. No. 3. [Viitattu 6.4.2021]. Saatavissa: https://asiakas.kotisivukone.com/files/ssks.kotisivukone.com/tiedostot/Viesti-lehti/viesti32013.pdf

STM 2009. Sosiaali- ja terveysministeriö. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009-työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015.  [Viitattu 6.4.21]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70007/passthru.pdf?sequence=1&isAllowed=

Väestöliitto. 2017. Mitä on kokemusasiantuntijuus? [Viitattu 6.4.2021]. Saatavissa: https://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus/mita-teemme/kokemusasiantuntijat/mita-on-kokemusasiantuntijuus/

Kuvat

Kuva 1. StockSnap. 2017. Ihmiset-tytöt-naisten-opiskelijat-2557399. Pixabay. [Viitattu 6.4.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/ihmiset-tyt%C3%B6t-naisten-opiskelijat-2557399/