Juridisella sääntelyllä parempaa dataa ja tekoälyn hyötyjä

Tekoäly ja sen hyödyntämisen mahdollisuudet ovat nousseet kuumaksi puheenaiheeksi korkeakoulu- ja yliopistomaailmassa. Opetuksen ja oppimisen lisäksi tekoäly tarjoaa jo sitä hyödyntäville yrityksille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kilpailuetuun lähes alasta riippumatta. Kääntöpuolena tekoälyn käytön kasvu on tuonut esiin myös huolen sen mahdollisista riskeistä ja kaikista yhteiskunnallisista vaikutuksista. Ihmisten ja yritysten tulisi voida luottaa digipalveluihin, jotta ne voisivat ylipäätään menestyä (Louhi 2025).

EU:n uusi tekoälysäädös AI Act(Arficial Intelligence Act), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689 tekoälyä koskevasta sääntelystä, on merkittävä askel kohti tekoälyn vastuullista ja tietoturvallista käyttöä (Louhi 2025). Asetuksella pyritään turvaamaan muun muassa eheät oikeudelliset puitteet unionin arvojen mukaiselle tekoälyjärjestelmien kehittämiselle, markkinoille saattamiselle ja käytölle. Asetuksen tavoitteena on edistää ihmiskeskeisen ja luotettavan tekoälyn käyttöönottoa EU-alueella (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689).

Kohti eettistä ja luotettavaa tekoälytoimintaa

Yksi merkittävimmistä tavoitteista on taata tekoälyn luotettava ja eettinen käyttö, etenkin henkilötietosuojan ja dataan liittyvän tietoturvan perspektiivistä (Louhi 2025). Näiden lisäksi tekoälysäädös pyrkii vähentämään pk-yritysten hallinnollista ja taloudellista taakkaa, jotta tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet olisivat kaikkien saavutettavissa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689).

EU-asetuksessa on lähdetty siitä, että tekoälyyn liittyvän teknologian pitää olla ihmiskeskeistä. Ihmisten tulee voida käyttää tekoälyä välineenä, jolla voidaan lisätä esimerkiksi hyvinvointia. Sääntelyllä halutaan varmistaa terveyteen, turvallisuuteen ja perusoikeuksiin liittyvien yleisten etujen suojelun yhdenmukaisuus Euroopan Unionissa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689).

Kuva 1. Ihmistä ei pidä unohtaa tekoälyyn liittyvää teknologiaa kehitettäessä. (Ron Lach 2021) 

Tuleva kansallinen tekoälyyn liittyvä lainsäädäntö tulee kytkeytymään myös muuhun tuoreeseen EU-sääntelyyn. Valtioneuvosto valmistelee parhaillaan hallituksen esitystä laiksi tekoälyjärjestelmien valvonnasta ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Tavoitteena on toimeenpanna asetus tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä (TEM 2024).

Vuonna 2022 tuli voimaan ns. NIS2-asetus, joka painottaa kyberturvallisuutta ja kriittisen infrastruktuurin tietoturvaa.  NIS2-asetuksen keskeisenä tavoitteena on kehittää kyberturvallisuusvalmiuksia koko unionin alueella, lieventää verkko- ja tietojärjestelmiin kohdistuvia uhkia sekä varmistaa palvelujen jatkuvuus poikkeustilanteissa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2555).

Asetus kytkeytyy kiinteästi myös juuri voimaan tulleeseen tekoälyasetukseen. Direktiivin säätämisen jälkeen EU-alueen kyberturvallisuuteen liittyvä kehitys on ollut nopeaa. Useimmat EU-valtiot ovat luoneet verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuutta koskevat strategiat ja tehneet erilaisia sääntelytoimenpiteitä, jotka kattavat muun muassa jäsenvaltioiden tärkeimmät infrastruktuurit ja toimijat (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2555).

Yrityksille tekoäly on merkittävä kilpailuetu oikein hyödynnettynä. Sillä voidaan parantaa tuottavuutta ja tehokkuutta, esimerkiksi joidenkin tehtävien automatisoinnilla. Tekoäly voi auttaa yritystä päätöksenteossa, jos tarvetta on esimerkiksi analysoida suuria tietokokonaisuuksia päätöksenteon tueksi. Tekoälyllä voidaan kehittää uusia tuotteita tai palveluita ja parantaa vaikka asiakaskokemukseen käytettyjä työkaluja (Louhi 2025).

Tekoälyn ongelmat on syytä tiedostaa

Tekoälyn puolueellisuus ja sen käytössä olevan datan puutteellisuus ovat todellisia ongelmia, jotka vaikuttavat monilla tasoilla päätöksentekoon ja sitä kautta ihmisten elämään (Abrahamsson 2024). Esimerkkinä tästä on uuden kiinalaisen Deepseek-yhtiön R1-tekoälyn harjoittama sensuuri Ylen tekemässä testissä (Lindholm 2025).

Tekoälyyn liittyviä ongelmia ei saa sivuuttaa, koska se voi johtaa vakaviin seurauksiin yhteiskunnan eri osa-alueilla. Siksi tekoälyn rajoitusten käsittäminen on välttämätöntä. Tekoälyn kehittäjiltä vaaditaankin läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta, ja   parempi data ja syvällinen testaaminen ovat välttämättömiä näiden ongelmien lieventämiseksi (Abrahamsson 2024). Tekoälyn käyttäjät haluavat, että eri järjestelmien kautta haettu tieto on objektiivista ja oikeaa, ilman, että joidenkin tahojen intressit vaikuttaisivat sieltä saatuun tietoon.

EU-tasolla on lähdetty säätelemään tekoälyyn liittyvää teknologiaa. Asetus tullaan integroimaan myös kansalliseen lainsäädäntöön, mikä luo hyvän pohjan kehittää tekoälyyn liittyvää teknologiaa luotettavasti ja ihmisläheisesti.

Kirjoittaja

Jarmo Kemppinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa opettaen muun muassa liiketalouden juridiikkaa.

Lähteet

Abrahamsson, P. 2024. Tekoälyn piilevät vaarat vaikuttavat meihin kaikkiin. Tuni.fi. Tampereen yliopisto. Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.2.2025. Saatavissa https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/tekoalyn-piilevat-vaarat-vaikuttavat-meihin-kaikkiin

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2555. Viitattu 4.2.2025. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32022L2555

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689. Viitattu 4.2.2025. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=OJ:L_202401689

Lindholm, P. Video osoittaa, kuinka sensaatioksi noussut kiinalainen tekoäly sensuroi tietoa – ja jää siitä kiinni. Yle. Viitattu 11.2.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20139610

Louhi. 2025. Tekoälystä kilpailuetua, vastuullisesti – AI Act. Viitattu 4.2.2025. Saatavissa https://www.louhi.fi/tekoaly/tekoalysta-kilpailuetua-vastuullisesti-ai-act/?vgo_ee=xRZnNstr7%2FFNodkL7%2B4k307L5HqYfo67p94BZAyh56SY%2FKzyuBtT6NND%3AkNP2g6dQ6Y4Q%2FGRCV1HO2wczhHtpQx0A

Ron Lach. 2021. Person facing a big screen with numbers. Pexels. Viitattu 11.2.2025. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/person-facing-a-big-screen-with-numbers-9783346/

TEM. 2024. TEM050:00/2024 säädösvalmistelu. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 4.2.2025. Saatavissa https://tem.fi/hanke?tunnus=TEM050:00/2024