Kaularangan välilevynpullistuman kirurginen hoito 

Kaularangan välilevynpullistuma on yleinen niska-, hartia- ja yläraajaseudun oireiden aiheuttaja (Siironen & Antinheimo 2024).  Välilevynpullistuma syntyy trauman, selkärangan rappeuman tai muun fysiologisen muutoksen seurauksena (Rahman & Das 2023). Välilevyn sisus pullistuu ulospäin ja mahdollisesti painaa selkäydintä tai selkäydinhermojen juuria aiheuttaen hermojen ärsytystä. Tämä aiheuttaa kovan, äkillisesti alkavan kivun. Kipuoireiden lisäksi saattaa esiintyä tuntopuutoksia, lihasheikkouksia ja refleksipuutoksia. Tilastollisesti kuitenkin vain harvat saavat merkittäviä oireita välilevynpullistuman seurauksena ja joudutaan operoimaan kirurgisesti. Suomessa kaularangan alueen leikkauksia tehdään välilevynpullistumapotilaille n. 2000 vuodessa. (Siironen & Antinheimo 2024.) 

Oireilevan kaularangan välilevynpullistuman diagnoosin varmistamisessa tärkein menetelmä on magneettikuvaus. Kuvantamisen tulos näyttää selkäydintä tai hermojuurta puristavan muutoksen. Tämän perusteella tehdään arvio välilevynpullistuman tai muun muutoksen suhteesta hermojuurikanavaan ja selkäytimeen. Magneettikuvaus on aiheellinen hermojuuren puristusoireiden kestäessä 4–6 viikkoa, jos esiintyy selvää tuntopuutosoiretta tai lihasheikkoutta, tai jos kipu on sietämätön. Välilevynpullistumia hoidetaan sekä konservatiivisesti että kirurgisesti. (Siironen & Antinheimo 2024.) 

Kirurginen hoito 

Kaularangan välilevynpullistuman konservatiivisen hoidon ollessa riittämätön tai oireiden ollessa sietämättömiä harkitaan leikkaushoitoa. Leikkaushoidon indikaatiot vaihtelevat lähdekohtaisesti. Hernesniemen ym. (1995) mukaan leikkaushoitoa tulee harkita, jos konservatiivinen hoito ei auta 2–3 viikon sisällä oireiden alkamisesta. Yoon ym. (2021) mukaan leikkaushoitoa tulee harkita, kun oireet ovat kestäneet puoli vuotta ja konservatiivinen hoito ei ole auttanut. Siironen ym. (2024) mieltävät kiireellisen leikkaushoidon aiheiksi sietämättömät kivut sekä merkittävät lihasheikkous-, tuntopuutos- ja halvausoireet. Kiireettömässä tilanteessa hoitoa harkitaan, kun magneettikuvantamalla on löydetty välilevynpullistuma tai kun arkielämää haitanneet oireet ovat jatkuneet 2–3 kuukautta.  

Leikkaushoito toteutetaan mikrokirurgiana, jonka tavoitteena on hermojuuren tai selkäytimen vapautus. Leikkaus tehdään tavanomaisesti selkäydintä tai hermojuurta painavan muutoksen suunnasta eli taka- tai etukautta. Leikkaustekniikkaan vaikuttavat lisäksi oireilevan välilevytason korkeus, kaularangan ryhti ja nikamien väliset siirtymät. Hermojuurta painava välilevynpullistuma poistetaan leikkauksessa ja sen tilalle asetetaan implantti. Nikamavälin ryhti ja korkeus säilyvät luutumisen aikana implantin ansiosta. (Siironen ym. 2024.) Välilevyimplantin käytön edellytyksenä on se, että välilevy on hyvin säilynyt. (Selkäkanava 2022.) Vaihtoehtona on myös käyttää välilevyproteesia, joka säilyttää nikamavälin liikkuvuuden. Implantin ansiosta nikamat luutuvat toisiinsa, mikä rajoittaa kaularangan liikkuvuutta. (Selkäkanava 2024.) 

Siirosen ym. (2024) ja Hernesniemen ym. (1995) mukaan leikkaustulokset ovat olleet hyviä. Kipu on hellittänyt välittömästi leikkauksen jälkeen ja myös voima- ja tuntopuutokset ovat korjaantuneet hyvin nopeasti. Kaularankaleikkauksen on todettu olevan potilaan elämänlaatua merkittävästi parantava ja kustannusvaikuttava vaihtoehto silloin, kun konservatiivinen kuntoutus ei riitä tai ei ole toiminut pidemmänkään ajanjakson jälkeen. Kaularankaleikkaukseen liittyvät vakavat komplikaatiot ovat harvinaisia. Yleisiä ohimeneviä oireita ovat nielemisen vaikeus ja äänen käheytyminen, jotka yleensä menevät ohi noin kolmen kuukauden kuluessa. (Siironen ym. 2024.) 

Vepsä ja Eerola tekivät opinnäytetyönään kuvailevan kirjallisuuskatsauksen konservatiivisen kuntoutuksen vaikutuksesta kaularangan välilevynpullistuman oireisiin. Opinnäytetyössä tarkasteltiin kolmea tutkimusta, joista kerättiin tietoa fysioterapeuttisen harjoittelun ja manuaalisen terapian keinoista välilevynpullistuman konservatiivisessa kuntoutuksessa, sekä kuntoutuksen vaikutuksista välilevynpullistuman oireisiin. (Eerola & Vepsä 2025.) 

Lähteet: 
 

Atlantic Brain and spine. 2025. Cervical herniated disc. Viitattu 26.10.2025. Saatavissa 
https://atlanticbrainandspine.org/condition/cervical-herniated-disc/ 

Eerola, J. & Vepsä, K. 2025. Konservatiivisen kuntoutuksen vaikutus kaularangan välilevynpullistuman oireisiin. Viitattu 27.11.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/901375 

Hernesniemi, J., Rinne, J., Vihavainen, M., Savolainen, S. 1995. Kaularangan diskusprolapsi. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 111(21). Viitattu 26.10.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo50477 

Rahman, S., Das JM. 2023. Anatomy, Head and Neck: Cervical Spine. StatPearls Publishing. Viitattu 26.10.2025. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK557516/  

Siironen, J. & Antinheimo, J. 2024. Kaula- ja lannerangan välilevynpullistumat – lähete- ja leikkausindikaatiot. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 140(10). Viitattu 26.10.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo18259  

Selkäkanava. 2022. Kaularankaleikkauksella helpotusta selkäkipuihin. Viitattu 26.10.2025. Saatavissa https://selkakanava.fi/selan-hoito/niskakivun-hoito/kaularankaleikkauksella-helpotusta-hankaliin-hermokipuihin  

Yoon, W.W. & Koch, J. Herniated discs – Why is surgery necessary? Viitattu 26.10.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8246101/