Kaupunkiekologian merkitys kasvussa

Yli puolet maapallon väestöstä on keskittynyt kaupunkialueille, ja kaupungissa asuvien osuus kasvaa koko ajan. Tiivis kaupunkiympäristö ja sen infrastruktuuri on edullinen niin asukkaille, liikenteelle kuin elinkeinoelämällekin. Luonnontilaiset alueet ja niillä toimiva ekosysteemi joutuvat väistymään tiiviin rakentamisen tieltä ja näistä alueista muodostuu toisistaan irrallaan olevia pirstaleisia viheralueita rakennetun ympäristön keskelle. Näille alueille asettuvat lajit ovat sitkeitä ja erikoistuneet elämään ihmisten luomassa ympäristössä. Useat ns. vieraslajit ovat kulkeutuneet eliöinä ja taimina ihmisten kulkiessa paikasta toiseen, ja esimerkiksi ulkomaalaisten alusten pilssivesien mukana. Kaupungistumisen myötä alueen alkuperäinen lajisto vähenee ja alueen lajisto yksipuolistuu. Monipuolisen lajiston ylläpitäminen ja suojeleminen onkin kaupunkialueilla yhä merkityksellisempää. (Saarikivi 2020, 164–167.)

Suurikokoista täysikasvuisista puista muodostuva puisto. Lehtiä on putoillut jalankulkuväylälle
Kuva 1. Vanhat puut ovat merkittäviä kaupunkien biodiversiteetin kannalta. (Kuva: Taina Kallus)

Kaikkia asukkaita kaupunkien viheralueet ja eläinlajit eivät miellytä. Puista putoavat oksat, lehdet ja siemenet ärsyttävät, siitepöly allergisoi, linnut kirkuvat terassin vieressä ja etanat syövät kotipuutarhan sadon. Näkymättömissä olevat puunjuuretkin aiheuttavat harmia tunkeutumalla salaojiin ja rikkomalla katujen päällysteitä. Maankäytön suunnittelulla ja viestinnällä on suuri merkitys siinä, miten hyvin kaupunkien viheralueiden merkittävä rooli huomioidaan ja ymmärretään. Iäkkäät, hieman ränsistyneet viheralueet saattavat olla ekosysteemiltään kaupungin monipuolisimpia. Jopa kaupunkipuiden kyky puhdistaa ilmaa on parhaimmillaan vasta kun puu on täysikokoinen (kuva 1). Vehreiden kaupunginosien vetovoima, arvostus ja turvallisuus on kuitenkin verrokkialueita parempi. Viheralueet tukevat asukkaiden virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksia ja niillä on positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. (Kallus 2021, 62–63.)

Suomessa tarvitaan osaamista ja investointeja

Euroopassa on vuosien ajan investoitu kaupunkien viheralueisiin. Investoinneilla pyritään torjumaan sään ääri-ilmiöitä, kuten tulvia sekä helteen paahtavuutta. Viheralueet imevät hulevesiä tehokkaasti, varjostavat, ja vähentävät tuulisuutta. Suomessa investointeja tehdään erityisesti isoissa kaupungeissa.

                           Suomessa maisema-arkkitehtuuri ja kestävän kaupunkiympäristön tutkimus ovat nuoria, monitieteellisiä koulutusaloja. Kaupunkiekologian ja kestävien kaupunkirakenteiden luominen vaatii käytännön osaamisen yhdistämistä tutkimustietoon. Kompleksisten kokonaisuuksien ymmärtäminen ja suunnittelu edellyttävät monialaista osaamista.  Linkki LAB:n Kestävä kaupunkiympäristö -koulutusohjelman www-sivuille.

Osaamisen ja investointien kaupunkien päättäjiltä edellytetään laaja-alaisia ja kauaskantoisia maankäytön ratkaisuja, jotka mahdollistavat viherympäristön toimivuuden. Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille ehdottaa ottamaan käyttöön kokonaisheikentämättömyyden ja ekologisen ylikompensaation periaatteet yhdyskuntasuunnittelussa. Kirjassa kehotetaan huomioimaan myös neitseellinen ympäristö ja välttämään luonnontilaisten alueiden käyttöönottoa kaavoituksessa. (Sinisalo 2021, 148.) Trendikkäitä suuntauksia ovat paikalliset ratkaisut kuten viherkatot tai kaupunkiniityt. (Pihkala ym. 2019, 184; 189.)

Kirjoittajat

Eeva Aarrevaara työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa yliopettajana Kestävä kaupunkiympäristö -ohjelmassa sekä toimii yhdyskuntasuunnittelun ja vihreän infrastruktuurin asiantuntijana TKI-hankkeissa.

Taina Kallus työskentelee asiantuntijana Suomen Kiertovoima Ry:ssä, ja kirjoitti LAB ammattikorkeakoulun kestävän kaupunkiympäristö -koulutusalan YAMK-opinnäytetyönsä kaupunkien liikenneviheralueista.

Lähteet

Kallus, T. 2022. Liikenneviheralueiden infraan muodostamat vauriot, niiden korjaaminen sekä ennaltaehkäisy. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 10.3.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203103297

Pihkala, A., Sinkkilä, J. & Weckman, E. 2019. Maiseman tekijät. Näkökulmia maisema-arkkitehtuuriin. Keuruu: Aalto-yliopisto. Aalto-yliopiston julkaisusarja 6/2019.

Saarikivi, J. 2020. Kaupunkiluonnon biodiversiteetti. Teoksessa Mattila, Hanna (toim.) Elämän verkko. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä. Tallinna: Gaudeamus Oy. 184–189.

Sinisalo, S. (toim.). 2021. Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille – ja kaikille muille. Riika: Into Kustannus Oy.

Linkit

LAB. 2022. Insinööri (ylempi AMK), kestävä kaupunkiympäristö. Viitattu 13.2.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/koulutus/insinoori-ylempi-amk-kestava-kaupunkiymparisto-lahti-60-op