Millaisia myönteisiä vaikutuksia viherrakentamisella ja kaupunkivehreän lisäämisellä voi olla? Mikä määrä vihreää voi pidättää hulevesiä ja auttaa tulvaongelmissa? Voiko viilentävää viherkasvustoa kasvattaa betonilla ja asfaltilla? Muotoilulla uudistavaa kasvua: orgaaniset jätekuidut ja sivuvirrat luontopohjaisten ratkaisujen perustana -hanke (MUOKS) etsii ratkaisuja ja testaa uusia kaupunkivehreän lisäämisen mahdollisuuksia (linkki MUOKS-hankkeen verkkosivuille). Hanke toteutetaan vuosina 2024–2025. Hankkeessa kehitetään uusia innovaatioita ja ratkaisuja viherrakentamiseen muotoilun menetelmiä ja orgaanisia kuituja hyödyntäen. Hankkeen yhtenä osatavoitteena on viherrakentamisen myönteisten vaikutusten tutkiminen ja kehittäminen.
Vihreän ja luonnon näkeminen rauhoittaa ja lisää hyvinvointia (Sitra 2013). Helsingin yliopiston järjestämässä Lisää luontoa kaupunkiin -tilaisuudessa kerrottiin viherrakentamisen mahdollisuuksista tulviin varautumisessa. Myös pitenevien hellejaksojen helpotukseksi kaivataan lisää kaupunkiluontoa luomaan varjoa. Viherrakentamisella kasvatetaan samalla kaupunkien hiilinieluja, ilmanlaatu paranee ja meluhaitat vähenevät. Puusto tarvitsee kasvaakseen hyvän maaperän, eikä sitä ole aina kaupunkialueilla tarjolla. Lisää luontoa kaupunkiin -paneelin asiantuntijat ennakoivat vuoden 2050 kaupunkiluontoa monilajiseksi, erilaisille pinnoille ja täplittäin, sekä viherväyliksi rakentuen. Kaupunkien tarve uudelle, erilaiselle viherrakentamiselle on selkeä. (Helsingin YO 2023)
Jätekuidut hyötykäyttöön kaupunkivehreän kasvualustana
MUOKS-hankkeessa kehitetään kokeillen viherrakentamisen pilotteja (testikohteita) kaupunkiin yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun, HAMKin, Lahden kaupungin sekä kanta- ja päijät-hämäläisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Viherrakentamisen kohteet voivat olla väli- ja vertikaalitiloihin luotuja viherseiniä, -kattoja, -pylväitä tai erilaisia roikkuvia rakenteita. Muotoilun, muotoiluajattelun ja taiteen avulla voidaan tuoda uutta ajattelua ja ratkaisuja sellaisiin paikkoihin, joihin ei voi istuttaa puita. Hankkeessa toteutettujen pilottien avulla luodaan visualisoitu ohjeisto ja toimintamalli, jonka avulla uusia viherrakentamisen ratkaisuja voidaan toteuttaa tulevaisuudessa muuallakin.
MUOKS-hankkeessa hyödynnetään ja testataan kasvualustojen materiaalina kiertotalouden periaatteiden mukaisia orgaanisia kuituja, kuten poistotekstiilejä (villa, puuvilla), hiuksia ja karvoja (koira, lammas) sekä muita orgaanisia jäte- ja sivuvirtoja, jotka eivät kelpaa muuhun hyötykäyttöön eli päätyisivät jätteeksi. Kuitujen jäte- ja sivuvirtoja hyödyntämällä saadaan niiden hyvä ominaisuudet käyttöön ja samalla vähennetään syntyvän jätteen määrää. Orgaaniset kuidut voivat imeä ja pidättää vettä kymmeniä kertoja oman painonsa verran. (Begum et al 2021)
Kirjoittaja
Paula Nurminen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa ja toimii projektipäällikkönä MUOKS-hankkeessa. Hän haluaa olla mukana kehittämässä parempaa ja kestävämpää maailmaa muotoiluajattelun, monialaisen yhteissuunnittelun ja systeemiajattelun keinoin.
Lähteet
Begum, H., Tanni, T. and Shahid, M. 2021. Analysis of Water Absorption of Different Natural Fibers. Journal of Textile Science and Technology, 7, 152-160. Viitattu 12.1.2024. Saatavissa https://doi.org/10.4236/jtst.2021.74013
Helsingin yliopisto. 2023. Lisää luontoa kaupunkiin paneelikeskustelu. Tiedekulma, Helsingin yliopisto, 31.10.2023. Viitattu 12.1.2024. Saatavissa https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023/lisaa-luontoa-kaupunkiin
Shield, G. 2016. Woman in black shirt walking on sidewalk near brown concrete wall. Viitattu 12.1.2024. Saatavissa https://unsplash.com/photos/woman-in-black-shirt-walking-on-sidewalk-near-brown-concrete-wall-partition-juJIxX5a2uA
Särkkä, S., Konttinen, L. & Sjöstedt, T. (toim.). 2013. Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa vihreästä hyvinvoinnista. Helsinki: Sitra. Viitattu 12.1.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2017/02/Luonnonlukutaito-3.pdf