Käytännön vinkit generatiivisen tekoälyn integrointiin yrityksen arkeen 

Generatiivinen tekoäly on nopeasti noussut tämän hetken merkittävimmäksi muutosvoimaksi yritysten liiketoiminnassa. Tekoälytyökalujen avulla yritykset voivat tehostaa prosesseja ja parantaa työntekijöidensä osaamista tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain pari vuotta sitten. Esimerkiksi McKinsey & Company (2024) sekä Google (Implement Consulting Group 2024) ovat molemmat tehneet selvityksiä generatiivisen tekoälyn vaikutuksista Suomessa. Molemmat tahot kertovat suuresta potentiaalista kasvattaa Suomen BKT:tä, ja samalla kuitenkin ennustavat nykyisten tietotyöläisten työpaikkojen osin jopa katoavan kokonaan tekoälyn yleistymisen myötä.

Nämä ennusteet korostavat, että yritysten on tärkeää ymmärtää ja hyödyntää generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia liiketoiminnassaan – mieluiten mahdollisimman pian. 

Tekniset seikat 

Generatiivisen tekoälyn työkalujen käyttöönotto on yleensä teknisesti helppoa, mutta riippuen käyttötarkoituksesta vaatii myös huolellista arviointia. Ensimmäinen askel on selvittää työkalujen kaupallisen käytön ehdot ja lisenssit. Tekijänoikeudet ja työkalujen koulutusdata ovat keskeisiä kysymyksiä: kuka omistaa oikeudet luotuihin sisältöihin ja millä datalla työkaluja on koulutettu? Tämä on erityisen tärkeää, jos työkalua käytetään asiakkaiden datan käsittelyyn tai kaupallisiin tarkoituksiin. Tekoälytyökalujen käytöstä on myös hyvä kertoa asiakkaille. (Rantanen 2024).

Toinen tärkeä tekninen seikka on tietoturva. Jos työkalut käsittelevät henkilötietoja tai yrityssalaisuuksia, on varmistettava, että ne noudattavat riittäviä tietoturvastandardeja. Lisäksi yritysten on huomioitava työkalujen hinta ja hinnoittelumalli, kuten kuukausilisenssit, krediittijärjestelmät tai käyttäjämäärään perustuvat maksut. Työkalun liiketoimintaperustelun on oltava selkeä: sen on tuotettava lisäarvoa joko lisäämällä liikevaihtoa tai tehostamalla prosesseja. 

Vaikutukset prosesseihin ja henkilöstöön 

Generatiivisen tekoälyn työkalujen käyttöönotolla on merkittäviä vaikutuksia yrityksen prosesseihin ja henkilöstöön. On tärkeää suunnitella, miten uudet työkalut integroidaan olemassa oleviin prosesseihin ‒ onko tarkoitus korvata vanhat työkalut kokonaan vai käyttää uusia työkaluja rinnakkain aikaisempien ohjelmistojen kanssa? Generatiivisen tekoälyn ominaisuuksia lisätään myös kovaa vauhtia jo yleisesti käytössä oleviin ohjelmistoihin, tästä esimerkkinä toimivat Microsoftin Co-Pilot tai Adoben Firefly. 

[Alt-teksti: tieteiselokuvamainen näkymä, suurkaupungin siluetti yövalaistuksessa ja kadut täynnä ihmisiä, pilvenpiirtäjien keskellä tummalla taivaalla ihmishahmo, jolla on moneen suuntaan säteilevät aivot.]
Kuva 1. Tekoälyn näkemystä tekoälystä. (Kuva: DALL-E / Ville Rantanen)

Työtehtävien näkökulmasta generatiivisen tekoälyn työkalut voivat tehostaa monia päivittäisiä tehtäviä. Tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi automatisoida rutiininomaisia tehtäviä, vapauttaen työntekijöiden aikaa luovempaan ja strategisempaan työhön. Lisäksi generatiivinen tekoäly voi tehostaa luovaa työtä toimien eräänlaisena ideageneraattorina ideointivaiheessa. Tämä kuitenkin edellyttää, että työntekijät saavat asianmukaista koulutusta uusien työkalujen käyttöön.

Henkilöstön näkökulmasta uudet työkalut voivat myös aiheuttaa muutosvastarintaa. Mikäli työnteko tehostuu merkittävästi, pitää yrityksellä olla myös suunnitelma siitä, mitä säästyneellä työajalla tehdään. Johtajien rooli ja muutosjohtamisen periaatteet ovat tässä tärkeässä roolissa. 

Generatiivisen tekoälyn potentiaali yrityksille on tällä hetkellä valtava, ja kehitys on todella nopeaa. Paras neuvo on lähteä ennakkoluulottomasti tutkimaan ja kokeilemaan eri työkaluja, jotta pystyy ymmärtämään, mistä generatiivisessa tekoälyssä on kyse, ja pysymään kehityksessä mukana.

Kirjoittajat 

Ville Rantanen valmistuu tänä vuonna LAB-ammattikorkeakoulusta liiketalouden alan koulutuksesta (ylempi AMK).  

Jaani Väisänen, FT, työskentelee digitaalisen liiketoiminnan yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä. Hänen opetus- ja tutkimusaiheisiinsa kuuluu datan hyödyntäminen liiketoiminnassa sekä innovaatioiden kaupallistamisprosessissa.

Lähteet 

Implement Consulting Group. 2024. The economic opportunity of generative AI in Finland. Viitattu 15.5.2024. Saatavissa https://cms.implementconsultinggroup.com/media/uploads/articles/2024/The-economic-opportunity-of-generative-AI-in-Finland/The-economic-opportunity-of-AI-in-Finland.pdf

McKinsey & Company. 2024. Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle. Viitattu 15.5.2024. Saatavissa https://www.mckinsey.com/fi/~/media/mckinsey/locations/europe%20and%20middle%20east/finland/news/the%20economic%20potential%20of%20generative%20ai%20for%20finland.pdf

Rantanen, V. 2024. Generatiivisen tekoälyn työkalujen käyttöönotto yrityksessä. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalous. Lahti. Viitattu 31.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214582