Startup-yrityksiä ei ole oikeudellisesti määritelty, mutta niiden voidaan todeta olevan räjähdysmäiseen kasvuun tähtääviä yrityksiä. Tätä voidaan pitää olennaisimpana erona startup-yrityksen ja perinteisen yrityksen välillä. Startup-yrityksestä käytetään usein nimitystä startup. Yritys ei ole enää startup-yritys, kun liiketoiminta stabiloituu tai myydään osaksi suurempaa organisaatiota. (Honkinen ym. 2016.)
Investoinnin tuoma ongelma on lähtökohtaisesti startup-yritykselle rahaan perustuva pulma. Aloitteleva startup pyristelee päästäkseen eteenpäin, jolloin kassavirran optimointi on tärkeää. Startupin saamasta rahoituksesta riippumatta tulee sen valita itselleen sopivin investointimenetelmä. Nämä useimmiten jakautuvat leasingin kaltaiseen pitkäaikaiseen vuokraukseen ja osamaksurahoitukseen, vaikkakin muitakin menetelmiä on mahdollista hyödyntää.
Leasing on irtaimen pitkäaikaista vuokrausta (Saarnilehto 2006, 13). Leasingvuokraus on soveltuvin startupeille, joissa käyttöomaisuutta tulee päivitellä sopivan aikavälin kuluessa. Lyhennys tapahtuu annuiteettierien muodossa, jolloin yrityksen on helppo laskea vuokrakulut omiin kuukausittaisiin menoihinsa. Vuokrakulut ovat myös kokonaisuudessaan verotuksessa vähennyskelpoista kulua. Leasingvuokralla hankittu kohde ei rasita yrityksen tasetta.
Osamaksurahoitus sopii startup-yritykselle paremmin, jos investoinnin kohteen käyttöikä on pidempi kuin maksusuunnitelma. Tällöin yritys pystyy luomaan tuottoa investoinnin kohteella sopimusajan jälkeenkin, kohteen omistajuuden vaihtuessa startup-yritykselle viimeisen maksuerän jälkeen. Osamaksurahoituksen kohde kuitenkin kirjataan taseeseen, jolloin siitä voidaan suorittaa ensimmäisestä tilikaudesta alkaen poistot, jotka auttavat yritystä verotuksessa. (Siemens Financial Services 2022.)
Päätöksenteon ongelma
Investointipäätöstä tekevän yrityksen tulee tarkastella kohdetta kaikista näkökulmista ja suorittaa investointiin liittyvät laskelmat saadakseen itselleen parhaimman mahdollisen kuvan investoinnin kannattavuudesta. Tarkasteltaessa viiden vuoden ajalta vakiarvoin syntyviä kustannuksia osamaksurahoituksen ja leasingin välille huomataan leasingin kaltaisen vuokrauksen olevan startup-yritykselle rahallisesti kannattavampi vaihtoehto kuin osamaksurahoitus tai kertainvestointi. Startupin tulee huomioida kokonaisuudessaan rahallisesti hyötymisen lisäksi kulut sopimusajan alkupäässä. Investoinnin kohde alkaa investoinnin jälkeen tehdä tuottoa yritykselle, jolloin sopimuksen loppupäähän kohdistuvista maksuista selviydytään helpommin kuin lopussa. (Susiluoto 2022.)
Edellä mainitun rahallisen hyödyn laskeminen on teoriassa mahdollista. Todellisuudessa markkinat ovat epävarma paikka, ja realistista lopputulemaa on mahdotonta ennakoida. Susiluodon tutkimuksen mukaisesti voidaan rakentaa pohja oman startup-yrityksen investoinnille, mutta tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää suoraan käytettäväksi jokaisessa startupissa. Tämän lisäksi eri startup-yrityksissä vallitsevat omat arvot ja visiot kasvattavat investoinnin haastetta entisestään.
Kirjoittajat
Samuel Susiluoto opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoa.
Jukka Sirkiä, KTT, DI, toimii LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä lehtorina.
Lähteet
geralt. 2019. Altmann, G. Aloittaa, freelancer, näppäimistö. Pixabay. Viitattu 14.11.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/aloittaa-freelancer-n%c3%a4pp%c3%a4imist%c3%b6-4029671/
Honkinen, T., Innanen, A., Lindgren, J., Pello, J., Rantanen, J., Siltala, K. & Tuomala, S. 2016. Startup-juridiikan käsikirja. Helsinki: Lakimiesliiton Kustannus.
Saarnilehto, A. 2006. Vuokraoikeus: yleiset periaatteet ja erityssääntely. Helsinki:Talentum.
Siemens Financial Services. 2022. Osamaksu. Viitattu 14.11.2022 Saatavissa https://new.siemens.com/fi/fi/tuotteet/rahoitus/rahoitusratkaisut/osamaksu.html%20%20
Susiluoto, S. 2022. Käyttöomaisuuden rahoittaminen startup-yrityksessä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 14.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111823104
