Kehittämistyö alkaa kehitystarpeen tunnistamisesta

Asiakkaiden kuunteleminen, verkostoituminen oikeiden tahojen kanssa, nykyisten toimintamallien kyseenalaistaminen sekä liiketoimintaympäristön ja sen muutosten tietoinen havainnointi ovat oivia tapoja saada tietoa kehitystarpeista. Vaikka palaute saataisiin suoraan käyttäjiltä, kehittämistä ei kannata aloittaa, ennen kuin on pureuduttu asiaan hieman tarkemmin.

Kannattaa siis pysähtyä hetkeksi miettimään, jotta erilaiset kehitystarpeet ja asioiden perimmäiset juurisyyt voidaan tunnistaa.  Välttämättä ensimmäinen esiin tuleva kehittämisen kohde ei ole tärkein. Kiireellä eteenpäin edettäessä todelliset tärkeät kehittämiskohteet eivät heti ilmene, vaan jäävät helposti huomioimatta.

Kehitystarve käynnistää innovaatioprosessin

Kehitystarpeen tunnistaminen on innovaatioprosessin ensimmäinen vaihe (kuva 2). Jos kehitystarvetta ei tunnisteta, siitä seuraa useita ongelmia. Ensiksi väärien asioiden kehittäminen jättää tärkeämmät kehittämiskohteet pimentoon ja kehittämättä. Toiseksi liian nopea kehittämisen aloittaminen saattaa johtaa tilanteeseen, jossa on valittu väärä tapa kehittää asiaa. Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että koko kehittäminen on turhaa ja kehittämiseen käytetty aika ja vaiva valuu hukkaan.

Furr & Duyer (2014) kuvaavat ketterän kehittämisen vaiheittaisena prosessina, jonka ensimmäinen vaihe on nimeltään “insight”, oivallus.Tässä vaiheessa tavoitteena on saada mahdollisimman laaja ja monipuolinen käsitys kehittämiskohteesta, esimerkiksi tulkitsemalla yllättäviäkin esille nousevia vihjeitä. Tähän kehittämisprosessin vaiheeseen kannattaakin käyttää aikaa.

Menetelmiä kehitystarpeen tunnistamiseksi

Kehitystarpeen tunnistamisessa apuna voidaan käyttää erilaisia menetelmiä: esimerkiksi keskustelua asiakkaiden tai tuotteen käyttäjien tai yrityksen työntekijöiden kanssa. Näin saadaan parempi kokonaiskuva, miten eri osapuolet näkevät kehittämisen kohteena olevan asian.

Keskustelujen lisäksi voidaan tehdä benchmarkingia, eli vertailuanalyysia, jonka avulla tutustutaan kehittämiskohteen kanssa samankaltaisiin ilmiöihin muissa asiayhteyksissä. Tässä voidaan selvittää esimerkiksi sitä, miten kilpailijat ovat vastaavan haasteen ratkaisseet. Voi olla myös hyödyllistä selvittää, miten jollain toisella toimialalla samanlainen ongelma on ratkaistu. Tämä voi tuoda uutta perspektiiviä käsillä olevaan ongelmaan.

Kun kehitystarvetta on tarkasteltu riittävän monipuolisesti, voidaan olla varmoja, että kehittämistyö lähtee liikkeelle oikeaan suuntaan. Joskus kehitystarvetta on itse vaikea tunnistaa. Silloin apuna kannattaa hyödyntää ulkopuolista näkökulmaa.  TwinInno on EAKR-rahoitteinen projekti LAB-ammattikorkeakoulun toiminta-alueella Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä. TwinInnossa on selvitetty usein eri tavoin yritysten haasteita ja tunnistettu kohteita, joita voidaan kehittää eri tavoin eteenpäin. Näin on toteutettu yrityskokeiluita, joiden sisällöt muotoutuvat kunkin yrityksen tarpeiden pohjalta.

Jos tarvitset apua kehitystarpeiden tunnistamisessa, ota yhteyttä LAB-ammattikorkeakouluun: yrityksille@lab.fi.

Lähteet

Furr, N. & Duyer, J. 2014. The Innovator’s Method – Bringing the Lean Startup into your Organization. Harvard Business Review Press, Boston, Massachusetts.

LAB. 2021. TwinInno. Kahden maakunnan tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymällä TKI-investoinnit kasvuun. Projekti. [Viitattu 9.12.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/twininno

Kuvat

Kuva 1. geralt. 2017. Altmann, G. Hehkulamppu, ajatella, idea, ratkaisu. Pixabay. [Viitattu 9.12.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/illustrations/hehkulamppu-ajatella-idea-ratkaisu-2010022/