Modernin urheilujohtamisen oppeja yrityksille

Urheilussa on tänä päivänä siirrytty kohti tasa-arvoisempaa, ihmislähtöisempää ja luottamukseen perustuvaa toimintatapaa. Miten urheilujohtamisen opit soveltuvat yrityksille?

Urheilujohtamisen erityispiirteet

Urheilujohtamisessa on sisäistetty vahvan luottamus- ja vuorovaikutussuhteen merkitys urheilijoiden suoritukseen. Johtamisen keskiöön on noussut yksilöiden tunnistaminen, yksilöllisyyden huomioiminen, erilaisuuden ymmärtäminen sekä holistinen lähestymistapa. (Jokiniemi 2023.)

Yksilön optimaalista suoritusta edistää mielen ja kehon valmennuksen yhdistäminen sekä räätälöity valmennustyyli yksilön tarpeiden ja ominaisuuksien mukaan (Kallio 2023a). Jokainen yksilö reagoi saamaansa tietoon eri tavalla (Jokiniemi 2023). Urheilujohtamisessa onkin olennaista huomioida erilaisten yksilöiden oppimistapoja ja henkisten voimavarojen johtamista (Kallio 2023b).

On huomioitava myös toimintaa tukeva ilmapiiri ja ympäristö, jossa jokainen voi tuntea olonsa hyväksytyksi ja tietää, ettei heitä rangaista tai moitita yksittäisistä virheistä. Turvallisessa toimintaympäristössä yksilöitä kannustetaan ja tuetaan.  Palautteen antoa lähestytään positiivissävytteisesti. Tällaisessa ympäristössä yksilö pystyy parhaalla mahdollisella tavalla kehittämään itseään, oppimaan, suoriutumaan rennosti sekä saamaan itsestään maksimaaliset kyvyt esille. (Kallio 2023c.)

Turvallisen ilmapiirin syntymistä tukee vahva keskinäinen luottamus ja läheinen urheilijan ja valmentajan välinen suhde. Luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen perustuva toimintatapa tukee urheilijan suoriutumista paremmin kuin tiukkaan kuriin perustuva autoritaarinen johtaminen (Vainionperä 2021). Urheilijan luottaessa valmentajaansa uskaltaa hän myös nostaa ongelmiaan esille, jolloin valmentaja pystyy vaikuttamaan näihin asioihin paremmin. (Niemelä 2018.) Nykyään myöskään vanhemman koulukunnan urheilijat eivät halua tulla kohdelluiksi syyllistäen tai uhkaillen. Heidänkin piirissään on huomattu, miten arvostaen ja kunnioituksella kohdeltu urheilija suoriutuu paremmin. (Manner 2021.)

Perustana sisäinen motivaatio

Urheilijan sisäinen motivaatio ja sisältä lähtevä halu muodostavat ihanteellisen lähtökohdan huippusuoritukselle. Tällaisessa ympäristössä myös valmentajan rooli pienenee, kun urheilijat itse ottavat oma-aloitteisesti vastuuta toiminnan kehittämisestä. (Kallio 2023b) Valmentajien on tärkeä päästä vaikuttamaan joka päivä arkitoiminnassa itseohjautuvuusteorian mukaisiin osa-alueisiin eli autonomian, yhteisöllisyyden ja kyvykkyyden tunteisiin. Näin urheilijan innostus ja sisäinen motivaatio kasvavat, jolloin hän myös haluaa kehittää itseään entistä paremmaksi. (Vainionperä 2021.)

[Alt-teksti: kaavio sisäisestä motivaatiosta, jonka osiksi nimetään omaehtoisuus, yhteisöllisyys ja kyvykkyys.]
Kuvio 1. Sisäisen motivaation osatekijät. (Jokiniemi 2023)

Modernissa urheilujohtamisessa on tunnistettu urheilijan valmentamisen ja suorituksen johtamisen kannalta oleellisia tekijöitä sekä niiden vaikutusta toisiinsa. Näiden tekijöiden avulla ja niiden väliset asiayhteydet ymmärtämällä pystytään optimoimaan sekä yksilöiden että heidän kauttaan koko joukkueen suoritus. Lähestymis- ja menettelytavat soveltuvat myös yritysten johtamiseen.

Kirjoittajat

Markus Jokiniemi on joulukuussa 2023 valmistuva LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelija.

Markus Kräkin on LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön johtamisen lehtori, jonka erityisalueita ovat kompleksisuuden johtaminen ja simulaatio-oppiminen.

Lähteet

Jokiniemi, M. 2023. Urheilujohtamisen hyödyntäminen yritysten johtamisessa päävalmentajien ja yritysjohtajien näkemysten mukaan. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.12.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835423.

Kallio, T. 2023a. Kyösti Lampinen – Valmennuskulttuurin kehittäminen lähtee ihmisen kunnioittamisesta. Haastateltavana Kyösti Lampinen. Pelin henki -podcast. 17.4.2023. Suomen Valmentajat ry. Spotify. Viitattu 2.12.2023. Saatavissa https://open.spotify.com/episode/742XR31vOMpyMx6UUJ9reP?si=8defb0cff91a452e

Kallio, T. 2023b. Erkka Westerlund – Huippu-urheilu on urheilukulttuurin osaamistehdas. Haastateltavana Erkka Westerlund. Pelin henki -podcast. 1.5.2023. Suomen Valmentajat ry. Spotify. Viitattu 2.12.2023. Saatavissa https://open.spotify.com/episode/7tzgptJIvgq8rQjPynR8Sl?si=8edae0ca45a14aaa

Kallio, T. 2023c. Laura Andelin – Turvallinen toimintaympäristö kehittää urheilijaa kokonaisvaltaisesti. Haastateltavana Laura Andelin. Pelin henki -podcast. 29.5.2023. Suomen Valmentajat ry. Spotify. Viitattu 2.12.2023. Saatavissa https://open.spotify.com/episode/0yAdXQv2ibqmqBAGk7hpjm?si=33f1c249e5774e10

Manner, M. 2021. Miten sinä haluaisit tulla johdetuksi? Blogi. Bitfactor. Viitattu 2.12.2023. Saatavissa: https://bitfactor.fi/fi/2021/03/24/miten-sina-haluaisit-tulla-johdetuksi

Niemelä, K.  2018. Jalkapallomaajoukkueen valmentaja Markku Kanerva: ”Voisimme olla maailman parhaita ryhmähengessä”. Haastateltavana Markku Kanerva. Haastattelu 14.6.2018. Helsingin yliopisto. Viitattu 2.12.2023. Saatavissa https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/opetus/jalkapallomaajoukkueen-valmentaja-markku-kanerva-voisimme-olla-maailman-parhaita-ryhmahengessa

Vainionperä, P. 2021. Tommi Niemelä: “Ylhäältäpäin johtaminen on tulossa tietyssä määrin matkansa päähän ja ollaan enemmän samassa veneessä”. Haastateltavana Tommi Niemelä. Radiohaastattelu. Kiakkoradio. Viitattu 2.12.2023. Saatavissa https://kiakkoradio.fi/tommi-niemela-ylhaaltapain-johtaminen-on-tulossa-tietyssa-maarin-matkansa-paahan-ja-ollaan-enemman-samassa-veneessa/