Kellarikahvila on Lahden keskustassa sijaitseva nuorten aikuisten matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka on avoinna torstai-iltaisin. Kellarikahvilassa on tapaamisia viikoittain ja niille on suunniteltu omat teemat. Toimintoihin osallistuminen on maksutonta ja täysin vapaaehtoista. (Lahti 2021.)
Nuorille aikuisille on todettu olevan vähemmän toimintaa tarjolla kuin alaikäisille nuorille. Vuonna 2019 peruspalvelujen saatavuuden arvioinnissa arvioitiin nuorille suunnattujen palvelujen riittävyyttä. Avointa ja yhteisöllistä nuorisotyötä koetaan olevan riittävän hyvin alle 18-vuotiaille, mutta vanhemmille nuorille tarjotut palvelut on arvioitu melko riittämättömiksi. Vain osa kunnista tarjoaa toimintaa, joka on suunnattu 18–28-vuotiaille nuorille. (Pepa 2019.)
Nuoret toiminnan kehittäjinä
Kellarikahvilan toiminnan taustalla ovat vuonna 2017–2020 toteutuneet K16- ja Porukka-hankkeet, joiden tavoitteena oli lisätä yli 16-vuotiaille nuorille suunnattuja vapaa-ajan palveluita. Hankkeiden aikana muodostettiin nuorten kehittämisryhmä, jonka avulla on onnistuttu lisäämään nuorten osallisuutta ja vaikuttamisen tunnetta. Osallisuutta lisäävät toimintamallit vahvistavat sosiaalista toimintakykyä ja ennaltaehkäisevät asiakkaiden syrjäytymisen riskiä (STM 2022).
Hankkeiden päättymisen jälkeen Lahden Etsivä nuorisotyö päätti jatkaa Kellarikahvilan toimintaa omissa tiloissaan. Myös hankkeiden aikana toiminut nuorten kehittämisryhmä jatkoi toiminnan kehittämistä ja nykyään toimintaa kehittää noin viiden aktiivisen nuoren joukko yhdessä etsivien nuorisotyöntekijöiden kanssa. (Häkkinen & Vauhkonen 2022.)
Kävijät toivovat lisää toimintaa
Hietaharju ja Rantanen (2022) mallinsivat opinnäytetyössään Kellarikahvilan toimintaa. Mallinnusta varten toteutettiin kävijäkysely. Sen tavoitteena oli selvittää, olivatko kävijät tyytyväisiä Kellarikahvilan nykyiseen toimintaan ja miten he kehittäisivät sitä.
Kyselyyn vastanneiden elämäntilanteet olivat moninaisia. Vastaajissa oli työssäkäyviä, opiskelijoita, työttömiä sekä työpajassa, ammattistartissa tai työkokeilussa olevia nuoria. Vastaajien iät vaihtelivat 18–28 vuoden välillä. Vastaajat kertoivat olevansa tyytyväisiä toimintaan ja kokevansa sen tarpeelliseksi. Vastaajilta tulleet kehittämisehdotukset liittyivät toiminnan lisäämiseen, ja useampi kyselyyn vastannut toivoi, että Kellarikahvila olisi avoinna kaksi kertaa viikossa.
Nuorten aikuisten sosiaalista osallisuutta voidaan lisätä kehittämällä matalan kynnyksen palveluita, joissa yksilö pääsee kehittämään omia sosiaalisia taitojaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin, vähentäen nuorten yksinäisyyden ja kuulumattomuuden tunnetta. Onnistuneen osallisuutta lisäävän toiminnan tulisi pohjautua yhteiseen tekemiseen, vapaaehtoisuuteen ja kunnioitukseen. (THL 2021.)
Kirjoittajat
Emma Hietaharju on sosionomiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Kirsi Rantanen on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva sosionomiopiskelija, joka suuntautuu sosiaalipedagogiseen aikuissosiaaliohjaukseen.
Tarja Kempe-Hakkarainen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä sosiaalialan lehtorina.
Lähteet
Hietaharju, E. & Rantanen, K. 2022. Kellarikahvila Nuorten aikuisten kohtaamispaikka Lahden keskustassa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 21.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204124967
Häkkinen, A. & Vauhkonen, M. 2020. Palveluohjaaja. Lahden kaupungin nuorisopalvelut. Haastattelu 8.2.2022.
Lahti. 2021. Kellarikahvila. Viitattu 13.4.2022. Saatavissa https://www.lahti.fi/kasvatus-ja-koulutus/nuorisopalvelut/tiloja-ja-toimintaa/kellarikahvila/
Pepa. 2019. Peruspalveluiden arviointi. Patio. Verkkojulkaisu. Viitattu 23.3.2022. Saatavissa https://www.patio.fi/web/pepa-2019-valtakunnallinen/nuorten-palvelujen-riittavyys
STM. 2022. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2022. Valtakunnallinen teema: Osallisuus. Toimintalinja 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Viitattu 13.4.2022. Saatavissa https://stm.fi/rahoitus-ja-avustukset/eun-rakennerahastot/valtakunnallinen-teema
THL. 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Osallisuuden osa-alueet ja osallisuuden edistämisen periaatteet. Viitattu 13.4.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-osa-alueet-ja-osallisuuden-edistamisen-periaatteet
