Helena Åhman (2020) kuvaa ”Keskusteluälykkyys painetilanteissa” -kirjassaan keskusteluälykkyyttä johtajan tärkeimmäksi taidoksi ja organisaation menestyksen ytimeksi.
Ne organisaatiot, joiden työntekijät ovat taitavia kriittisissä keskusteluissa, reagoivat nopeammin ongelmiin ja tekevät muutoksia järkevämmin kuin muut. Samoin projektit, joissa käydään kriittisiä keskusteluja onnistuvat muita todennäköisemmin. (Patterson et al. 2012.) Tästä huolimatta suurin osa ihmisistä välttelee vaativia keskusteluja (Vitalsmarts 2009). Syynä tähän ei niinkään ole asia tai aihe, josta pitäisi keskustella, vaan pelko siitä reaktiosta, jonka mahdollisesti aiheuttaa keskustelulla. Näin on siksi, että työ koetaan osaksi identiteettiä ja kaikki työhön liittyvä otetaan helposti henkilökohtaisesti (Åhman 2020).
Tunnista tunteen takana oleva tarve
Vaativissa keskusteluissa käydäänkin usein samanaikaisesti sekä fakta-, tunne- että arvo- ja identiteettikeskustelua. Tällöin keskustelu kannattaa Åhmanin (2020) mukaan aloittaa tunteiden huomioimisesta ja tunteen takana olevan tarpeen (esim. onnistumisen tarve, arvostetuksi ja kuulluksi tulemisen tarve, ymmärretyksi tulemisen tarve) tunnistamisesta. Taustalla voivat vaikuttaa myös aiemmat oikeudenmukaisuuden tai reiluuden ja epäreiluuden kokemukset sekä kilpailutilanne. Kun tulemme kuulluiksi ja tarpeemme huomioiduksi, olemme avoimempia ja halukkaampia myös kuulemaan toisen näkökulmaa, suhtaudumme tilanteeseen myönteisemmin ja olemme vähemmin puolustuskannalla.
Tämän tarpeen havaitseminen vaatii ennen kaikkea tilannetajua ja tulkintaosaamista, mutta myös oikeanlaista reagointiosaamista. Hyvä keskustelija on siis ennen kaikkea hyvä kuuntelija, joka on hyvä ymmärtämään, muistamaan, tulkitsemaan ja arvioimaan, ja sen pohjalta mukauttamaan oman keskustelutyylinsä kulloiseenkin tilanteeseen sopivaksi.
Valitse tilanteeseen sopiva keskustelutyyli
Yhteistyöhakuinen tyyli toimii useimmiten vaativissa keskustelutilanteissa, kun halutaan hyödyntää laajaa näkemystä ja varmistaa, että kaikki näkökulmat tulevat esille. Välttelevä kommunikointi taas sopii tilanteisiin, joissa käsiteltävä asia on vähemmän tärkeä tai käsiteltävään asiaan ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Joskus voi olla hyvä ohittaa jotkut tilanteet. Mukautuva keskustelu sopii tilanteisiin, joissa asia on toiselle tärkeämpi kuin itselle sekä silloin, kun ei ole varma omasta mielipiteestään tai se voi vaikeuttaa yhteistyötä. Kilpaileva tyyli taas sopii nopeisiin päätöstilanteisiin tai epäsuosiossa olevan asian eteenpäin viemiseen. Kompromissia tavoitellaan keskusteluissa Åhmanin (2020) mukaan turhan usein, vaikka siinä kaikki joutuvat luopumaan jostain ja vaikkei se olisikaan tavoitteen kannalta paras ratkaisu.
Olipa keskustelutilanne ja -tyyli mikä tahansa, niin aina tulee kuitenkin erottaa toisistaan, mitä haluaa sanoa ja mitä pitää tai kannattaa sanoa. Toisaalta on hyvä muistaa myös se, että liiallinen empatia ilman suoruutta voi hämärtää viestin.
Artikkeli perustuu Helena Åhmanin kirjaan ”Keskusteluälykkyys painetilanteissa” ja siinä kuvattuun keskusteluälykkyyden kehittämisen viiden V:n kompassiin, malleihin ja menetelmiin.
Kirjoittaja
Ulla Kotonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä TKI-päällikkönä.
Lähteet
Patterson, K., Grenny, J., McMillan, R. & Switzler, A. 2012. Crucial conversations. Tools for talking when stakes are high. New York: McGraw-Hill Education.
VitalSmart. 2009. Employees Fear Crucial Conversations. [Viitattu 22.7.2020]. Saatavilla: https://www.vitalsmarts.com/resource-center/?fwp_product=crucial-conversations
Åhman, H. 2020. Keskusteluälykkyys painetilanteissa. 2. painos. Helsinki: Alma Talent Oy.
Kuvat
Kuva 1. Pixabay. 2017. [Viitattu: 9.10.2020] Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/keskustelu-linnut-chat-sosiaalisen-2302064/
