Kevään hiljaisuus

Kuvittele. Miltä kuulostaa tulevaisuuden kevät ilman lintuja? Hiljaista, eikö totta?

Rachel Carsonin vuonna 1962 julkaistu ympäristönsuojelun merkkiteos ”Silent spring” (suom. ”Äänetön kevät”) nosti ensimmäisten joukossa laajaan tietoisuuteen ihmistoimien negatiiviset vaikutukset elolliseen luontoon. Kirjassa kuvattiin kemiallisten torjunta-aineiden, kuten DDT:n, vaikutuksia hyönteisiin ja tätä kautta kokonaisiin ravintoverkkoihin. Teoksen nimellä viitataan kuvitteellisen pohjoisamerikkalaisen kylän asukkaisiin, jotka havahtuvat keväisen linnunlaulun puuttumiseen. Tässä tulevaisuuden faabelissa kevät on tosiaan hiljainen. (Carson 1962, 10)

Suomalaisten pesimälintujen ahdinko

Suomessa hyönteismyrkky DDT:n käyttö on ollut kiellettyä 1970-luvulta lähtien (Seppälä & Munne 2013). Tästä huolimatta pesimälintumme eivät voi hyvin. Lajien uhanalaisarvioinnit ovat osoittaneet, että reilun 30 vuoden aikana useiden lintulajien tilanne on Suomessa huomattavasti heikentynyt. Punaiselle listalle, hävinneiden, uhanalaisten ja silmälläpidettävien joukkoon, joutuneiden lajien määrä on jatkuvassa kasvussa. (BirdLife 2021) Vuoden 2019 selvityksessä uhanalaisten lajien joukosta löytyvät sellaiset tutut siivekkäät kuten peltosirkku, hömötiainen ja huuhkaja (Hyvärinen ym. 2019, 565–570).

Huuhkaja istuu puunoksalla katsoen suoraan eteenpäin.
Kuva 1. Huuhkaja on yksi Suomessa uhanalaiseksi luokitelluista linnuista (Alexas_Fotos 2017).

Lintujen ahdinko johtuu pääosin ihmistoimien aiheuttamista elinympäristöjen muutoksista (Hyvärinen ym. 2019, 562). BirdLifen arvion mukaan uhanalaisten lajien lukumäärää voidaan kuitenkin vähentää jopa kolmanneksella lähitulevaisuudessa. Tämän toteutuminen vaatii paitsi muutoksia maa- ja metsätalouden käytäntöihin myös luonnonsuojelualueiden määrään ja laatuun panostamista. (BirdLife 2021)

Linnunlaulu – luovuuden ja hyvinvoinnin lähde

Linnunlaulu on inspiroinut säveltäjiä aina Mozartista Beethoveniin. Kansainvälinen tutkimus on kuitenkin osoittanut dramaattisia muutoksia luonnon äänimaisemissa viimeisen 25 vuoden aikana. Linnunlaulun monimuotoisuus ja intensiteetti ovat vähentyneet. Tutkijat huomauttavat, ettei tämä ole uhka pelkästään linnuille, vaan myös ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. (Hall 2021) Ihmisen riippuvuus luonnosta ei ole pelkkä myytti.

TUTU-verstas-hankkeen työpajoissa pureudutaan ennakoinnin ja tulevaisuusajattelun perusteisiin. Jokaisen työpajan aluksi kuunnellaan lyhyt, eri teemoja käsittelevä tulevaisuuden äänimaisema. Ensimmäisen työpajan äänimaisemassa sukelletaan tulevaisuuteen ilman lintuja.  Äänimaiseman avulla viritetään osallistujat oikealle taajuudelle kuvittelemaan toisenlaisia tulevaisuuksia, sillä kyky kuvitella ohjaa muutosta. Tai kuten futuristi Elina Hiltunen (2021) on määrittänyt tulevaisuuden kaavan: ennakointi = faktat + mielikuvitus. Onneksemme myös Rachel Carson uskalsi kuvitella.

Käy kuuntelemassa kevään hiljaisuutta. Linkki Kevään hiljaisuutta -äänimaisemaan.

Kirjoittaja

Hanna Suutari työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa projektisuunnittelijana TUTU-verstas hankkeessa. Hän on kiinnostunut luonnon monimuotoisuuden edistämisestä ja kulkee vapaa-ajallaan mielellään metsissä linnunlaulua kuunnellen.


Lähteet

Alexas_Fotos. 2017. Pöllö Lintu Höyhenet Söpö. Pixabay. Viitattu 5.1.2022. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-2895825/

BirdLife Suomi. 2021. Uhanalaiset lajit. Viitattu 20.12.2021. Saatavissa https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus/

Carson, R. 1962. Silent Spring. Greenwich, Connecticut: Fawcett Publications, inc. Viitattu 20.12.2021. Saatavissa https://library.uniteddiversity.coop/More_Books_and_Reports/Silent_Spring-Rachel_Carson-1962.pdf

Hall, S. A. 2021. Farewell to birdsong? Study reveals the dawn chorus is getting quieter and quieter. Classic fm. Viitattu: 20.12.2021. Saatavissa https://www.classicfm.com/music-news/birdsong-getting-quieter-study/

Hiltunen, E. 2021. Mahdoton tulevaisuuden ennustaminen? Suomen tiedetoimittajain liitto. Viitattu: 20.12.2021. Saatavissa https://www.tiedetoimittajat.fi/tiedetoimittaja/mahdoton-tulevaisuuden-ennustaminen/

Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U-M. (toim.) 2019. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. Helsinki: Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Viitattu 20.12.2021. Saatavissa http://hdl.handle.net/10138/299501

Seppälä, T. & Munne, P. 2013. DDT. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. Viitattu 20.12.2021. Saatavissa https://www.ymparisto.fi/pop

Linkit

Linkki 1. LAB. 2022. TUTU-verstas. Projekti. Viitattu 5.1.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tutu-verstas

Linkki 2. Hanna-Mari. 2022. Kevään hiljaisuus -äänimaisema. Soundcloud. Viitattu 31.1.2022. Saatavissa https://soundcloud.com/hanna-suutari-656746097/01-silent-spring?si=3cb2b06547814d1db978a0d64a10df6f&utm_source=clipboard&utm_medium=text&utm_campaign=social_sharing

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.