Kevyttä liikkumista edistämällä lisää ikäkyvykkyyttä

Tilastokeskus (2024) ennustaa, että vuoteen 2070 mennessä kolmannes Suomen väestöstä on yli 65-vuotiaita (kuva 1). Samaa tahtia ikääntymisen kanssa on lisääntynyt väestössä myös liikkumattomuus, jonka kustannuksiksi Backman ym. (2023, 14) ovat arvioineet yli 3 mrd € vuodessa. He näkevät tärkeänä tunnistaa liikkumattomuuteen liittyvät ongelmat, joihin päätöksenteossa voidaan vaikuttaa.

Liikkumisen tärkeys

Säännöllinen liikkuminen auttaa säilyttämään toimintakykyä. Liikunta ei estä vanhenemista, mutta se voi hidastaa vanhenemiseen liittyviä väistämättömiä muutoksia. Liikkuminen ylläpitää tai parantaa lihasvoimaa, luumassaa, kestävyyskuntoa, aivojen toimintaa ja psyykkistä hyvinvointia sekä auttaa vähentämään keskivartalon rasvaa. (UKK-instituutti 2024.) Liikkuminen alentaa monien sairauksien, ennenaikaisen kuoleman ja toimintakyvyn rajoitteiden riskiä, muistuttaa Keskinen (2021).

Liikkumista edistämällä ja liikkumisen esteitä poistamalla olisikin mahdollista lieventää yhteiskunnallisia ongelmia, joita ikääntymisestä aiheutuu. Samalla, kun pitkäaikaishoivan tarve ja terveyspalveluiden käyttö vähenisi, kohentuisi ikääntyneiden elämänlaatu (Zechner ym. 2022). Hyväkuntoiset ja toimintakykyiset ikääntyneet jaksavat jatkaa palkka- tai vapaaehtoistyössä pidempään, jolloin he muodostavat kuluerän sijasta voimavaran. Ikäkyvykäs Suomi onkin Kansallisen ikäohjelman tavoitteena (Valtioneuvosto 2022, 11–12.)

Iäkkäiden liikkuminen on eri tutkimustiedon valossa suositeltavaa. Jo pienellä kevyellä liikkumisella ja istumisen vähentymisellä saadaan hyötyjä muun muassa iäkkäiden sydänterveydelle (Länsitie ym. 2022). Samansuuntaista tulosta on havaittu myös matalatehoisen kävelyn osalta (Varma ym. 2015).

Suositusten mukaiseen liikkumiseen kuluu vain pari prosenttia ajasta, huomauttaa Liikkujan apteekki (2024). Siksi terveyden kannalta oleellisinta on liikkua arkiaskareissa. Myös vuonna 2019 päivitetyt liikkumisen suositukset nostavat kevyen liikkumisen entistä selkeämmin esiin. Mahdollisimman usein tulisi liikuskella kevyesti ja paikallaanoloa tauottaa aina kun voi. (UKK-instituutti 2023.)

Liikkumisen kyselyille olisi tilausta

LAB-ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä (Lehmuskorpi 2024) kartoitettiin ikääntyneille soveltuvia validoituja liikkumisen kyselyitä. Kartoituksessa TOIMIA-tietokannasta ei löydetty yhtään suomeksi validoitua ikääntyneille soveltuvaa itse täytettävää kyselyä, jonka lähtökohtana olisi liikkuminen. Kansainvälisissä liikkumista estäviä tai edistäviä tekijöitä selvittävissä validoiduissa kyselyissä kontekstina oli lähinnä liikuntaharjoittelu. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää lisätä ikääntyneille soveltuvia liikkumiseen liittyviä validoituja kyselyjä, jotta liikkumista voidaan mitata luotettavasti arkisuoriutumisessa.

Lähteet

Backman, J., Hyssälä, L., Kivelä, A., Norppa, L., Virta, S. & Vuolasto, J. 2023. Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset osaksi päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmää. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:16. Viitattu 29.4.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164740/OKM_2023_16.pdf?sequence=7

Katya_Ershova. 2021. Kasvihuone, istutus, kevät. Pixabay. Viitattu 16.5.2024.Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/kasvihuone-istutus-kev%C3%A4t-s%C3%A4ngyt-6226263/

Keskinen, K. 2021. Fyysisen ympäristön piirteet, kävelyvaikeudet ja fyysinen aktiivisuus iäkkäillä ihmisillä. Gerontologia, Vol. 35 (4). 391–396. Viitattu 29.4.2024. Saatavissa https://journal.fi/gerontologia/article/view/110278/66166?acceptCookies=1

Lehmuskorpi, O. 2024. Ikääntyneiden liikkuminen ja sitä estävät ja edistävät tekijät –Kartoittava katsaus kyselymuotoisista itsearviointimenetelmistä. Opinnäytetyö (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512019

Liikkujan apteekki. 2024. Aliarvostettu arkiaktiivisuus. Viitattu 29.4.2024. Saatavissa https://liikkujanapteekit.fi/arkiaktiivisuus/

Länsitie, M., Kangas, M., Jokelainen, J., Venojärvi, M., Timonen, M., Keinänen-Kiukaanniemi, S., & Korpelainen, R. 2022. Cardiovascular disease risk and all-cause mortality associated with accelerometer-measured physical activity and sedentary time ‒ a prospective population-based study in older adults. BMC geriatrics, 22(1), 729. Viitattu 29.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12877-022-03414-8

Tilastokeskus. 2024. Väestö ja väestöennuste ikäryhmittäin. Viitattu 29.4.2024. Saatavissa https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#vaeston-ikarakenne

UKK-instituutti. 2023. Liikkumisen suositusten historia. Viitattu 29.4.2024. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositusten-historia/

UKK-instituutti. 2024. Liikunta ja ikääntyminen. Viitattu 29.4.2024. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/liikunta-ja-ikaantyminen/

Valtioneuvosto. 2022. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Periaatepäätös. Valtioneuvoston julkaisuja 2022:70. Viitattu 29.4.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164495/VN_2022_70.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Varma, V. R., Chuang, Y. F., Harris, G. C., Tan, E. J., & Carlson, M. C. 2015. Low-intensity daily walking activity is associated with hippocampal volume in older adults. Hippocampus, 25(5), 605–615. Viitattu 29.4.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4425252/

Zechner, M., Vaalavuo, M., Linnosmaa, I., Kyyrä, T. & Kauppinen, T. 2022. Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys ikääntyvässä yhteiskunnassa. Gerontologia. Vol. 36 (3). 317–324. Viitattu 29.4.2024. Saatavissa https://journal.fi/gerontologia/article/view/117120/72428