Pohjoisamerikkalaiset henkilöautonvalmistajat Ford, Chrysler ja Generel Motors loivat 1980-luvulla yhteisen autonvalmistajien kattojärjestön nimeltään AIAG (Automotive Industry Action Group). Järjestö luotiin muodostamaan yhteiset säännöt pohjoisamerikkalaiseen autonvalmistusteollisuuteen ja seurauksena syntyi APQP-käsikirja (Advanced Product Quality Planning). Teos toimii standardoituna viitekehyksenä, joka määrittelee tekniikat sekä toimenpiteet uusien tuotteiden ja prosessien kehittämiseksi. PPAP (Production Part Approval Process) on yksi APQP-käsikirjassa esitetyistä toimenpiteistä toimittajan laadun varmistamiseksi. (Quality One International 2020.)
PPAP-prosessi on jalkautunut henkilöautoteollisuudesta myös linja-autoteollisuuteen ja sen läsnäolo osana asiakasvaatimuksia on muuttunut yhä yleisemmäksi. Kotimaisen junien ja linja-autojen sisä- ja ulkovalaisimia valmistavan Teknoware Oy:n linja-autoasiakkaat vaativat PPAP-prosessin noudattamista ehtona projektien saamiseksi. Tämän vuoksi yritys päätti kehittää toimintojaan opinnäytetyön avulla vastaamaan PPAP-vaatimuksia ja kasvattaakseen kilpailukykyään. ”PPAP-prosessin integrointi osaksi yrityksen laadunhallintaa ja tuotekehitystoimintaa” työn yhteydessä yrityksen tuotekehitys-, projektinhallinta- sekä laatuprosesseja ja toimintamalleja käytiin kriittisesti läpi käyttäen erilaisia prosessikehittämisen työkaluja. Lopputuloksena työn toimeksiantajalle muodostui PPAP-prosessin käyttöönottosuunnitelma, jonka avulla vaaditut kehitystoimenpiteet jalkautetaan organisaation toimintaan. (Pamppunen 2021, 2-3.)
Puuteanalyysilla prosessit kuntoon
Yksi kehityshankkeen aikana käytetyistä menetelmistä oli puuteanalyysi. Menetelmän avulla organisaatio kykenee tunnistamaan epäoptimaalisesti toimivia prosesseja, rakenteita tai toimintoja. Analyysi tuo esiin puutteet toiminnassa vertaamalla nykytilaa tavoitetilaan ja analyysin tuloksena muodostuu vaaditut toimenpiteet, jotka auttavat yritystä, liiketoimintayksikköä tai tiimiä kehityksessä oikeaan suuntaan. Menetelmä on itsessään prosessi, joka kertoo käyttäjälleen missä organisaatio on nyt ja missä se haluaa olla. (Weller 2018.)
Järjestelmällisyyttä päätöksentekoon vastuumatriisilla
Teknowaren PPAP-kehityshankkeen yksi avainkohdista oli kehittää organisaation päätöksentekomallia. Kuka vastaa ja mistä vastaa? Kyseisen osa-alueen kehittämiseen valikoitui RACI-matriisi, joka on yksi prosessikehittämisen työkaluista. RACI muodostuu englannin kielen sanoista Responsible, Accountable, Consult ja Informed ja matriisin avulla kyetään kuvaamaan prosessiin liittyvät funktiot ja roolit sekä esittämään päätöksenteko- ja tehtävävastuut. Sen avulla organisaatio kykenee tuomaan näkyviin prosessissa esiintyviä epäkohtia läpi sidosryhmien ja pystyy täten tehostamaan prosessin toimintaa. (Smith & Erwin 2005, 2.)
Teollisuuden asiakasvaatimukset muuttuvat yhä vaativimmiksi ja yritysten toimintojen tulee kehittyä asiakasvaatimusten mukana kilpailuedun säilyttämiseksi. Nähtäväksi jää auttaako PPAP-prosessin integroiminen osaksi yrityksen ydintoimintoja säilyttämään Teknoware Oy:n kansainvälisen linja-autoteollisuuden kilpailussa mukana. Toteutunut opinnäytetyö on joka tapauksessa luonut edellytykset työn toimeksiantajalle vastata markkinoiden uusiin asiakasvaatimuksiin.
Kirjoittajat
Jari Pamppunen työskenteli Teknoware Oy:ssa myynnin aluepäällikkönä ja valmistuu LAB-ammattikorkeakoulun Insinööri YAMK, Uudistava johtaminen -koulutusohjelmasta joulukuussa 2021.
Anne-Marie Tuomala työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikössä. Hän on tuotantotalouden diplomi-insinööri, on toiminut prosessiteollisuudessa ja opettaa mm. projekti- ja prosessiosaamista.
Lähteet
Pamppunen, J. 2021. PPAP-prosessin integrointi osaksi yrityksen laadunhallintaa ja tuotekehitystoimintaa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. [Viitattu 24.11.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111420218
Quality One International. 2020. Advanced Product Quality Planning (APQP). [Viitattu 10.11.21]. Saatavissa: https://quality-one.com/apqp/
Smith, M. & Erwin, J. 2005. Role and Responsibility Charting. Project Management Institute. [Viitattu 10.11.2021]. Saatavissa: https://pmicie.org/files/22/PM-Toolkit/85/racirweb31.pdf
Weller, J. 2018. The Complete Guide to Gap Analysis. [Viitattu 10.11.2021]. Saatavissa: https://www.smartsheet.com/gap-analysis-method-examples
Linkit
Linkki 1. Pamppunen, J. 2021. PPAP-prosessin integrointi osaksi yrityksen laadunhallintaa ja tuotekehitystoimintaa. [Viitattu 10.11.2021]. Opinnäytetyö, ylempi AMK. LAB-ammattikorkeakoulu, Tekniikan ala, Uudistava johtaminen -koulutusohjelma Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111420218
Kuvat
Kuva 1. Startup Stock Photos. 2015. Valkotaulu-mies-esitys-kirjoittaa-849812. Pixabay. [Viitattu 10.11.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/images/id-849812/
Kuva 2. geralt. 2016. Kysyä-who-mitä-miten-miksi-missä-1328351. Pixabay. [Viitattu 25.11.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/images/id-1328351/
