Hiilijalanjäljen laskenta on nimetty kasvihuonekaasuista merkittävimmän eli hiilidioksidin (CO2) mukaan. Metaani (CH4) ja typpioksiduuli (N2O) huomioidaan samoin muuntamalla niiden ilmastovaikutus hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO2e). Kun laskenta on tehty jälkikäteen, laskennan arvona on lähinnä tietoisuuden kasvattaminen ja hyödyntäminen vastuullisuusraportoinneissa tai viestinnässä. Seuraava kehitysaste olisi käyttää tietoja toiminnan ohjaamiseen, sillä usein on mahdollista pienentää hiilijalanjälkeä tekemällä oikeita suunnitteluratkaisuja. (Huuhtanen 2020.)
Hiilijalanjäljen laskennan vertailu oppilaitosten välillä sysää eteen päin
Otto Mannerin (2023) Vastuullisuusraportoinnin kolmen tulokulman vertailu -opinnäytetyössä vertailtiin kolmen organisaation hiilijalanjäljen laskentaa raportoinnin tasolla, mutta LAB-ammattikorkeakoulun kannalta kiinnostava katsantokanta on vertailu LABin ja ammatillisen toisen asteen oppilaitos Omnian välillä. LABin hiilijalanjäljen laskenta perustuu ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston ARENE:n laskentamalliin, kun taas Omnian laskenta perustui GHG-protokollan mukaiseen laskentaan. Linkki Otto Mannerin Vastuullisuusraportoinnin kolmen tulokulman vertailu -opinnäytetyöhön.
Vertailussa huomattiin, että LABin hiilijalanjäljen laskennassa ei ollut huomioitu matkoissa käytettäviä yksilövalintoja. Yksilövalintojen tiedonkeruu on haastavaa, mutta Omnia tarjosi vertailussa suuntaa antavan ratkaisun. (Manner 2023, 34–35) Tiedon kartoittamiseksi tulisi suorittaa Omnian tapaan kysely, jossa selvitetään opiskelijoiden sekä henkilökunnan liikkumisen määrät ja liikkumistavat kodin sekä toimipisteiden välillä (Jurmu & Pohjola 2023, 5).
LABn hankinnoista saatujen tietojen mukaan hiilijalanjäljen laskentaan oli sisällytetty vaikeasti tulkittava kategoria muut hankinnat. Kategoria kattoi laskennasta lähes 40 %, mutta sen sisältöä ollut eritelty raportissa (Lankinen 2023). Kun lasketuista hankinnoista yli kolmasosa sisältää tietoa, jota ei ole tarkennettu, haittaa se laskennan todenmukaisen tietopohjan muodostamista. Lisäksi tämä kategoria oli raportissa laskettu euromääräisenä, joten se ei parhaalla tavalla muunnu realistiseksi osuudeksi hiilijalanjäljestä.
Omnian laskenta on näin ollen kattavampi ja laskennan osalta kehittyneempi ja se voisi hyvin toimia kannustimena ja ideoiden lähteenä.
Muodostettaisiinko LAB-hiilitase?
Hiilitaseen avulla esitetään, kuinka paljon enemmän tai vähemmän toiminnalla vältetään hiilipäästöjä kuin niitä tuotetaan. Jotta hiilitase olisi linjassa hiilijalanjälkilaskentastandardien kanssa, hiilitaseen käsitettä käytetään eri tavoin kuin luonnon ekosysteemeissä: kun luku on negatiivinen, päästöjä vältetään enemmän kuin tuotetaan ja positiivinen, kun päästöt ylittävät vältetyt hiilipäästöt. (Heinilä 2021, 28). Yleensä hiilitase pyritään muodostamaan hiilijalanjäljen ja positiivista kierrettä korostavan hiilikädenjäljen kautta. VTT ja LUT-yliopisto ovat tuoneet menetelmän ja ohjeistuksen hiilikädenjäljen arviointiin (VTTResearch 2020).
Hiilitaseen ylläpitäminen auttaisi toiminnan ohjauksessa laajemmin ja yksityiskohtaisemmin, kunhan ensin tarkat tiedot saataisiin koostettua hiilitasekokonaisuuteen. Hiilitase saattaa muodostua kirjanpitotaseen kaltaiseksi vakioiduksi käytännöksi lainsäädännöllisestikin.
Kirjoittajat
Otto Manner on energia- ja ympäristötekniikan viimeisen vuoden opiskelija, joka tutki kehittävällä otteella organisaatioiden raportoimia hiilijalanjälkilaskentoja ja vastuullisuuteen liittyviä raportteja.
Anne-Marie Tuomala on energia- ja ympäristöteknologian lehtori, joka opettaa muun muassa prosessi- ja projektiteknisiä menetelmiä ja mittareita. Lisäksi hän toimii aktiivisesti kestävän kehityksen tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Lähteet
Galeanu, M. 2021. Uusiutuvaan energiaan perustuvat vihreät yritykset voivat rajoittaa ilmastonmuutosta ja ilmaston lämpenemistä. Kestävää kehitystä ja uusiutuvaan energiaan perustuvaa vihreää liiketoimintaa. Vähennä hiilidioksidipäästöjä -konsepti. iStockphoto.com. Viitattu 14.3.2023. Saatavissa https://www.istockphoto.com/fi/valokuva/uusiutuvaan-energiaan-perustuvat-vihre%C3%A4t-yritykset-voivat-rajoittaa-gm1353946950-428902450?clarity=false.
Galeanu, M. 2022. Kollaasikuvia, jotka edistävät vihreää energiaa. Ekologisten ja kestävien yritysten kehittäminen ja kasvattaminen. Uusiutuvan energian kestävä kehitys. Uusiutuvaan energiaan perustuvat vihreät yritykset. iStockphoto.com. Viitattu 14.3.2023. Saatavissa https://www.istockphoto.com/fi/valokuva/kollaasi-kuvia-jotka-edist%C3%A4v%C3%A4t-vihre%C3%A4%C3%A4-energiaa-ekologisten-ja-kest%C3%A4vien-gm1389906490-447043694?clarity=false
Heinilä, V. 2021. Kiertotalousyrityksen ilmastovaikutusten laskenta. Case: Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Teknologia. Lahti. Viitattu 22.3.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/508653
Huuhtanen, J. 2020. Mitä hiilijalanjälkilaskenta tarkoittaa ja miten se tehdään? Raksystems. Viitattu 22.3.2023. Saatavissa https://raksystems.fi/blogi/mita-hiilijalanjalkilaskenta-tarkoittaa-ja-miten-se-tehdaan/
Jurmu, S & Pohjola, T. 2023. Omnian hiilijalanjäljen laskentaraportti 2021. Espoo: Omnia. Viitattu 19.2.2023. Saatavissa https://www.omnia.fi/media/2293/download
Lankinen, A. 2023. LAB-ammattikorkeakoulun hankinnat 2022. Excel. Julkaisematon lähde.
Manner, O. 2023. Vastuullisuusraportoinnin kolmen tulokulman vertailu. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Teknologia. Lahti. Viitattu 14.3.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303173756
VTTReserach. 2020. Hiilikädenjälki: Uusi ympäristömittari tuotteiden positiivisten ilmastovaikutusten arviointiin. www-sivusto. Viitattu 22.3.2023. Saatavissa https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/hiilikadenjalki-uusi-ymparistomittari-tuotteiden-positiivisten
Linkit
Linkki 1. Manner, O. 2023. Vastuullisuusraportoinnin kolmen tulokulman vertailu. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Teknologia. Lahti. Viitattu 14.3.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303173756
