Kohti kestävämpää tulevaisuutta

Suomen ylikulutuspäivä oli vuonna 2025 jo alkuvuodesta, eli 8.4. Se tarkoittaa sitä, että suomalaisten ekologinen jalanjälki on silloin ylittänyt maapallon biokapasiteetin eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonepäästöjä. Maailman ylikulutuspäivä osui aiemmin elokuun alkupäiviin, eli suomalaiset kuluttavat oman osansa maailman luonnonvaroista keskiarvoisesti nelisen kuukautta nopeammin. Suurimmat syyt tähän ovat energiantuotanto, liikenne ja ruuantuotanto. (WWF 2025.)

Kestävyyssiirtymä käsitteenä

Kestävyyssiirtymä ei tarkoita pelkästään ilmastonmuutosta, se on laajempi prosessi, jossa pitää tarkastella yhteiskunnan kaikkia rakenteita kuten sosiaalista, taloudellista ja ekologista oikeudenmukaisuutta. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus jakautuu osallistumiseen, syrjäytymiseen ja eriarvoisuuteen. Taloudellinen oikeudenmukaisuus jakautuu taakanjakoon, taloudelliseen epätasa-arvoon ja kestävään talouteen. Ekologisen oikeudenmukaisuuden teemoja ovat ihminen, alueellisuus ja luonto. (Rautio 2023.)

MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina – hankkeessa pyritään muuttamaan asenteita kestävyyssiirtymää kohtaan (LAB 2025). Hanke jalkautui 3.10.2024 LUT-yliopiston pop up -pisteelle kysymään opiskelijoiden, henkilökunnan ja vierailijoiden mielipiteitä ja ajatuksia kestävyyssiirtymästä sekä sitä, mitä he sillä käsittävät. Vastaajia kyselyyn oli 106, ikäjakauma oli 19–63 vuotta.

Kysyttäessä laajemmin, mitä kestävyyssiirtymästä tulee mieleen ja mitä mahdollisuuksia siihen liittyy, useampi löysi monia yhtymäkohtia valmiiksi asetettuihin kysymyksiin, vastauksia tähän kysymykseen tuli 395 kpl (kuva 1).

Moni yhdisti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ympäristönsuojeluun uusia markkinoita, innovointeja ja energiatehokkuutta, jotka kaikki siihen myös liittyvät taloudellisen ja ekologisen oikeudenmukaisuuden määritelmien mukaan. Vähemmälle huomiolle jäi sosiaalinen oikeudenmukaisuus, josta varsinkaan kestävyyssiirtymän ei koettu olevan yhteistyön ja verkostojen vahvistumista.

Mikä näistä on sitten tärkeintä? Suomalaisen (2024) mukaan taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden painottaminen voi jopa hidastaa kestävyyssiirtymää huomattavasti. Tehokkaat toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, siksi Suomalaisen mukaan meidän pitää priorisoida ekosysteeminen ymmärrys oikeudenmukaisuudesta.

Suurin haaste: ihmiset

Kestävyyssiirtymän toteutumisessa suurimpana haasteena tekemässämme kyselylomakkeessa pidettiin poliittista tahtoa ja päätöksentekoa. Tätä mieltä oli 30 % vastaajista. Taloudellisia investointeja ja resursseja suurimpana haasteena piti lähes yhtä paljon, 29 %, vastaajista. Sen sijaan teknologian ja innovaatioiden kehittymistä piti haasteena vain 4 % vastaajista. Suurin haaste ei olekaan teknologia, vaan ihmiset: yksilöiden, organisaatioiden ja päättäjien ymmärrys muutoksen monimutkaisuudesta ja omankin roolinsa muutoksessa.

Turussa tehdyssä tutkimushankkeessa on tutkittu ja kehitetty audiovisuaalisia työkaluja, jotka auttaisivat ymmärtämään helpommin kiertotaloussiirtymää. Tutkijat yhdistivät oppimisteorioita ja design-ajattelua saadakseen luotua elämyksellisempiä kuvauksia muutoksesta, jotka tiedon lisäksi herättäisivät tunteita ja synnyttäisivät uusia oivalluksia. Animaatiot, joita yhdistetään ääneen, auttavat käsittelemään muutosta huomattavasti paremmin kuin sanallisesti selitettynä. Kestävyyssiirtymän ymmärtäminen vaatii syvempää oppimista, ja visualisoinnilla voidaan rakentaa siltaa oman panoksen näkymiseen osana laajempaa ilmiötä sekä synnyttää syvempää ymmärrystä ja uutta merkitystä työhön, eli tämän myötä voi reflektoida omaa rooliaan muutoksessa. (Aarikka-Stenroos ym. 2025.)

Kysymykseen ”Kuinka tärkeänä pidät kestävyyssiirtymää” kouluarvosanalla 4–10, 44,3 % antoi arvosanaksi 10. Suurin osa, eli 95,2 % vastaajista antoi arvosanan 7–10. Koska kysely tehtiin korkeakoulussa, oletettavasti vastanneet liittyivät kaikki jotenkin korkeakoulumaailmaan, joten ainakin voidaan päätellä, että Lappeenrannan korkeakouluissa yleisesti pidetään kestävyyssiirtymää tärkeänä asiana.

Lähteet

Aarikka-Stenroos, L., Hökkä, P., Lehmusvaara, E. & Stenroos, J. 2025. Ymmärrä muutos – immersiiviset visualisoinnit kestävyyssirtymän tukena. Tampere University, Tampere University of Applied Sciences. Viitattu 3.6.2025. Saatavissa https://research.tuni.fi/digisus/blog/immersiiviset-visualisoinnit-kestavyyssiirtyman-tukena/

LAB. 2024. Webropol-kysely. Kestävyyssiirtymäkysely LUT-yliopiston pop up -pisteellä 3.10.2024. MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hankkeen työryhmä.

LAB. 2025. MAMIKSA-maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.4.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

Rautio, E. 2023 Oikeudenmukainen kestävyyssiirtymä, Kunnan viranhaltijoiden käsityksiä kestävyyssiirtymän toimenpiteiden oikeudenmukaisuudesta. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/145376/RautioEllinoora.pdf;jsessionid=2562C34618D7057024A844A7F4237821?sequence=2

Suomalainen, S. 2024. Oikeudenmukainen kestävyyssiirtymä – tehdäänkö se oikeudenmukaisuus vai kestävyys edellä? Fortran. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://fortran.fi/oikeudenmukainen-kestavyyssiirtyma-tehdaanko-se-oikeudenmukaisuus-vai-kestavyys-edella/

WWF. 2025. Ylikulutus. Viitattu 16.4.2025. Saatavissa https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/