Kestävän liikkumisen edistämiseen tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä

Kestävää työmatkaliikkumista pilotoivassa PPBP-hankkeessa (LAB 2022) on pohdittu, mikä kannustaisi vaihtamaan auton kestävämpiin kulkutapoihin.

Vaikka yksilö tekee henkilökohtaisen päätöksen, lähteäkö töihin autolla vai vaihtoehtoisesti pyörällä, bussilla tai kävellen, vaikuttavat tähän lukuisat asiat ja monen eri tahon toimet, joilla liikkumista voidaan ohjata (Motiva 2022a; Motiva 2022b; Motiva 2006; Auvinen ym. 2020).

Yksittäiset työnantajat pystyvät tekemään oman osuutensa, mutta ilman muiden toimijoiden apua ja yhteistyötä ei päästä hyvään lopputulokseen (Villanen & Karhinen 2022).

Suunnittelulla ja päätöksillä tärkeä rooli

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitteluprosessia sekä eri toimijoiden rooleja on kuvattu muun muassa BUSTRIP-hankkeen julkaisussa (Linkki 1).

Alt-teksti: Kuvassa on kevyelle liikenteelle tarkoitettu alikulkutunneli, joka on kapea ja pimeä ja jonka seinissä on graffiteja.
Kuva 1. Kaupunki- ja liikennesuunnittelulla voitaisiin kevyen liikenteen väylistä saada houkuttelevia. Pimeät ja ahtaat reitit aiheuttavat vaaratilanteita ja pelkoja, mikä voi johtaa näiden reittien välttelyyn. (Kuva: Mari Karhinen)

Eri tasoilla tehtävät poliittiset päätökset luovat pohjan, joka ohjaa muita tahoja ja jonka päälle toimenpiteet voivat rakentua. Poliittinen tuki on tärkeää koko prosessin ajan. Päätöksenteossa tulisikin tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia, joihin myös tulevat päättäjät sitoutuvat. (Vaismaa ym. 2011.)

Yliopistot ja korkeakoulut sekä muut asiantuntijatahot tuottavat tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Tietoa on jo runsaasti olemassa, nyt olisi siirryttävä hyödyntämään sitä konkreettisissa toimissa. Kaupungeilla ja kunnilla on merkittävä rooli asian edistämisessä käytäntöön. Tällä tasolla tehtävät päätökset ja toimenpiteet ovat työnantajan tekemien toimien ohella lähimpänä vaikuttamassa yksilön päätöksiin. (Vaismaa ym. 2011; Motiva 2022c.)

Liikkumisen sujuvuus oleellisessa osassa

Liikkumisen sujuvuus on yksi tärkeimmistä esille tulleista vaikuttajista PPBP-hankkeessa (LAB 2022). Esimerkiksi julkisen liikenteen aikataulut, reitit tai pysäkkien sijoittelu eivät aina tue bussin käyttöä. Sopivimpien reittien löytämiseen tarvitaan apua ja vaikka työkaluja kuten reittioppaita tai karttapalveluita olisikin, ei niitä välttämättä tunneta tai osata käyttää. Kaupunkipyörien käyttömahdollisuuksia vähentää se, ettei pyöräasemia ole työpaikan läheisyydessä.

Alt-teksti: Kuvassa kevyen liikenteen väylä, missä on leveät kaistat erikseen kumpaankin suuntaan kulkevalle pyöräliikenteelle sekä kävelijöille. Välissä on alue, joka erottaa nämä kulkumuodot toisistaan.
Kuva 2. Esimerkki lahtelaisesta kulkuväylästä. Suunnittelun keskiössä ovat autoilun sijaan pyöräilijät ja kävelijät, joille on pystytty tarjoamaan turvalliset reitit erillään autoliikenteestä. (Kuva: Mari Karhinen)

Työmatkojen yhteydessä hoidetaan muitakin asioita, kuten lasten kuljetukset tai kaupassa käynti. Tärkeää olisikin erilaisten liikkumistarpeiden sekä eri kulkutavoista muodostuvien matkaketjujen huomioiminen. Kun tämä onnistuu sujuvasti ja hinnoittelu on sopiva, on houkuttelevampaa jättää auto kotiin tai kulkea edes osa matkasta muulla tavoin.

Esimerkkejä konkreettisista toimista ovat vuorotyötä tekevien työaikojen huomioiminen joukkoliikenteen suunnittelussa, palveluiden kuten kaupan sijoittaminen työpaikan lähelle tai reittioppaiden kehittäminen liikkujien tarpeita paremmin palveleviksi (Motiva 2006; Motiva 2022d).

Suunnittelussa ja päätöksenteossa tulisikin huomioida liikkuminen kokonaisuutena. Tutkimuksista ilmenee, että useimmat kaupungit on suunniteltu keskivertomiehen liikkumistottumuksia ajatellen. Vaikka tiedetään, että kävelylle ja pyöräilylle tulisi luoda turvalliset, miellyttävät ja sitä kautta houkuttelevat olosuhteet, vievät autot vielä nykyisin suurimman osan kaupunkitilasta. (Ramboll 2021a; Ramboll 2022b; Heinrich Böll Stiftung 2021.)

Kirjoittajat

Mari Karhinen toimii PPBP-hankkeessa (LAB 2022) projektityöntekijänä.

Marjut Villanen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä TKI-asiantuntijana ja toimii PPBP-hankkeen projektipäällikkönä.

Taru Metsä opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa ympäristötekniikkaa ja toimii PPBP-hankkeessa harjoittelijana.

Lähteet

Auvinen, H., Tuominen, A., Lehtonen, E., Malin, F. 2020. Kestävän liikkumisen toimien kulkutapavaikutukset. Viitattu 31.10.2022. Saatavissa https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/Kest%C3%A4v%C3%A4n_liikkumisen_toimien_kulkutapavaikutukset_Traficom_13_2020.pdf

Heinrich Böll Stiftung. 2021. Women on the Move: Sustainable Mobility and Gender. Viitattu 17.10.2022. Saatavissa https://eu.boell.org/en/women-on-the-move-sustainable-mobility-and-gender

LAB. 2022. Pyörällä, potkulaudalla ja bussilla Päijät-Sotessa. Hanke. Viitattu 17.10.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/pyoralla-potkulaudalla-ja-bussilla-paijat-sotessa-ppbp  

Motiva Oy. 2006. Liikkumisen ohjaus – valintoja liikkumiskäyttäytymiseen -opas TREATISE-projektia varten. Viitattu 12.10.2022. Saatavissa https://www.motiva.fi/files/1857/Liikkumisen_ohjaus_valintoja_liikkumiskayttaytymiseen.pdf

Motiva Oy. 2022a. Liikkumisen ohjaus. Viitattu 12.10.2022. Saatavissa https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/liikkumisen_ohjaus

Motiva Oy. 2022b. Näin mahdollistat viisaan liikkumisen. Viitattu 14.10.2022. Saatavissa https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/nain_mahdollistat_viisaan_liikkumisen

Motiva Oy. 2022c. Kunnat ja kaupungit. Viitattu 14.10.2022. Saatavissa https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/nain_mahdollistat_viisaan_liikkumisen/kunnat_ja_kaupungit

Motiva Oy. 2022d. Liikkujan palvelut. Viitattu 14.10.2022. Saatavissa https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/nain_liikut_viisaasti/liikkujan_palvelut

Ramboll Oy. 2021a. Tutkimus: Pääkaupunkiseudulla kaikki kävelevät, mutta auton ratissa on useimmiten edelleen mies. Viitattu 17.10.2022. Saatavissa https://fi.ramboll.com/Media/rfi/gender-and-mobility-tutkimus

Ramboll Oy. 2021b. Gender and mobility -tutkimuksen raportti. Smart Mobility Green paper March 2021. Viitattu 17.10.2022. Saatavissa https://ramboll.com/-/media/files/rgr/documents/markets/transport/g/gender-and-mobility_report.pdf?_ga=2.78002966.307070995.1666005651-1773369377.1666005651

Vaismaa, K., Mäntynen, J., Metsäpuro, P., Luukkonen, T., Rantala, T. & Karhula, K. 2011. Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä. Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampere. Viitattu 24.10.2022. Saatavissa https://research.tuni.fi/verne/tutkimus/kestava-liikkuminen/pykala/parhaat-eurooppalaiset-kaytannot-pyorailyn-ja-kavelyn-edistamisessa-pykala/

Villanen, M. & Karhinen, M. 2022. Työnantajan tuki edistämässä kestävää työmatkaliikkumista. LAB Focus. Viitattu 24.10.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/tyonantajan-tuki-edistamassa-kestavaa-tyomatkaliikkumista/

Linkit

Linkki 1. Kestävää liikkumista – opas kestävän kaupunkiliikenteen suunnitteluun. 2004‒2009. Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio. BUSTRIP-hanke. Viitattu 14.10.2022. Saatavissa https://www.motiva.fi/files/1987/Kestavaa_liikkumista_-_Opas_kestavan_kaupunkiliikenteen_suunnitteluun.pdf