ESR+ -rahoitetussa HOT-hankkeessa tuetaan kotona lapsiaan hoitavia maahanmuuttajavanhempia (LAB, 2025). Hankkeen kohderyhmä koostuu työmarkkinoihin heikosti kiinnittyneistä henkilöistä ja niistä, joiden työelämäyhteys on katkennut pitkän lasten kotihoidon vuoksi. Hankkeen toiminnasta syntyi ymmärrys siitä, että osallistujien taustat eivät ole pelkästään tilastotietoja, vaan merkittäviä ryhmätoimintaan vaikuttavia tekijöitä. Osallistujien kielitaidot, oppimiskokemukset ja perhetilanteet luovat monitasoisen toimintaympäristön, jossa käytännön järjestelyillä ja pedagogisilla valinnoilla on merkittävä vaikutus.
Näkymättömät tarpeet näkyviksi: vanhemmuus ja osallistuminen
Osallistujien taustat ja perhetilanteet paljastuvat ryhmätoiminnan aikataulutuksessa ja tilojen järjestelyissä. Maahan muuttaneiden vanhempien ja erityisesti naisten arkeen kuuluu pienistä lapsista huolehtiminen (Pennola 2020, 80). Heidän perheissään on usein eri-ikäisiä, myös kouluikäisiä, lapsia. Kotona oleva vanhempi ei osallistu mihinkään toimintaan silloin, kun tulee hakemaan lasta koulusta ja hoitamaan hänen ruoka-, harrastus- ja uniaikataulujaan. Osallistumisen mahdollistamiseksi ryhmätoiminnan aikataulut sopeutettiin koulupäivien rytmiin.
Toimintatilat muotoiltiin turvallisiksi erityisesti sukupuolisensitiivisyys huomioiden, sillä eri kulttuureissa naisten ja miesten läheisyys ja roolit vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi vieressä istuminen voi aiheuttaa vähintään epämukavaa oloa. Naisille järjestettiin mahdollisuus istua erillään sekä tilaa hoitaa pieniä lapsiaan rauhassa.
Tietoa, joka tavoittaa – herkkyyttä ja joustavuutta ryhmätilanteisiin
Erityistä huomiota kiinnitettiin sensitiivisten teemojen, kuten perhesuunnittelun ja naisten terveyden, käsittelyyn ryhmässä. Hankkeessa on todennettu, että tieto on tarpeen kaikille. Kuitenkaan omasta terveydestään ja perhetilanteestaan naiset eivät ryhdy aina keskustelemaan, jos paikalla on myös miehiä. Ratkaisuna toimi tietosisältöjen eriyttäminen: yhteinen tietopaketti kaikille ja erilliset keskustelutilaisuudet vain naisille.
Kielitaidon suuri vaihtelu vaikutti ryhmien sisäiseen vuorovaikutukseen ja osallistumisen laatuun (Baliasina 2024). Tukikielen valinta osoittautui haastavaksi, sillä osallistujat puhuivat lähes pariakymmentä eri kieltä. Ratkaisuina käytettiin selkokieltä, visuaalisia tukimateriaaleja sekä englannin kieltä niissä tapauksissa, joissa se toimi yhteisenä työvälineenä.
Koulutustason osalta havaittiin, että 60 % osallistujista on suorittanut korkeakoulututkinnon lähtömaassaan, mikä ylittää valtakunnallisen keskiarvon ulkomailla syntyneiden korkeakoulutuksesta 41 % (Witting 2024). Samanaikaisesti osa osallistujista oli kouluttautunut hyvin vähän tai ei lainkaan. Näin ollen toiminnan vaikuttavuus perustui siihen, että se kykeni palvelemaan sekä akateemista ohjausta tarvitsevia että perustaitojen vahvistusta kaipaavia osallistujia samassa kokonaisuudessa. Ryhmädynamiikka säilyi, kun yksilöllisiä oppimistarpeita kuunneltiin ja sisältöjä eriytettiin osallistujalähtöisesti.
Tietopajojen suunnittelussa huomioitiin myös se, että vanhempien kiinnostus koulutus- ja palvelutietoon lisääntyi lasten kasvun myötä, ja tiedon tarpeet laajenivat koskemaan koko perhettä. Tietopajat räätälöitiin näiden tarpeiden mukaisesti.
Monimuotoisuus voimavarana
Hankkeen vaikuttavuus ei rakentunut yksittäisten toimenpiteiden varaan, vaan kokonaisuuteen, jossa osallistujien taustojen vaikutus tunnistettiin ja huomioitiin toiminnan jokaisessa vaiheessa. Hanke on saanut vahvaa positiivista palautetta:
Tässä sain enemmän kuin kotokunnan kursseilla. Ryhmässä on helpompaa opiskella kuin itse. (HOT-hankkeen osallistuja 1, Webropol palaute)
If you are new to Finland and want to learn the language while also understanding the way Finns think and live, then the HOT program is just what you need. It’s not just about language lessons – it gets you in tune with Finnish culture and helps you navigate daily life here. (HOT-hankkeen osallistuja 2, Webropol palaute)
Hankkeen kokemuksia hyödynnetään toimintamallin luomisessa. Keskeinen oivallus on, että monimuotoisuus ei ole este vaan voimavara – kunhan sitä lähestytään joustavasti ja yksilöllisesti. Toimintamalli tarjoaa käytännön ratkaisuja siihen, kuinka erilaisista lähtökohdista tulevat osallistujat voidaan kohdata yhdenvertaisesti ja rakentavasti ryhmämuotoisessa toiminnassa.
Kirjoittaja
Mariia Baliasina, KM, kieltenopettaja, työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä sekä projektipäällikkönä HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille ja EMI – Empowering Migrant Youth Through Development of Entrepreneurial Mindset -hankkeissa.
Lähteet
Baliasina, Mariia. 2024. Heterogeenisen ryhmän tukeminen hanketoiminnalla. LAB Focus. Viitattu 22.7.2025. Saatavissa Heterogeenisen ryhmän tukeminen hanketoiminnalla – LAB Focus
Google DeepMind, 2024. Kädet, keltainen, abstrakti, viivat. Pexels. Viitattu 4.8.2025. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kadet-keltainen-abstrakti-viivat-25626447/
LAB. 2025. HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.7.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hot
Pennola, Tiuku 2020. Ensi- ja turvakotien liitto. Maahanmuuttajataustaiset vauvaperheet. Vauvatyön käsikirja, Vauvatyötä haastavissa perhetilanteissa. Viitattu 22.7.2025. Saatavissa https://issuu.com/ensi-jaturvakotienliitto/docs/etl_vauvatyo-kasikirja_2020/76
Witting Mika. 2024. Ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenne samankaltainen kuin muulla väestöllä – täydennyskyselyillä tutkintorekisteriin 45 000 uutta tutkintoa. Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2025. Saatavissa https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2024/ulkomaalaistaustaisten-koulutusrakenne-samankaltainen-kuin-syntyperaisilla-suomalaisilla-taydennyskyselyilla-tutkintorekisteriin-45-000-uutta-tutkintoa
