Koivusta luonnontuotteita kiertotalouden hengessä

Kiertotalouden ajatuksessa materiaali kiertää ja tuo arvoa jalostusketjuun monipuolisesti. Materiaaleja ei lopuksi hävitetä, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Vihreä biotalous metsineen ja peltoineen on tärkeä osa biokiertotaloutta, kun luonnonvaroja hyödynnetään resurssiviisaasti.

Perinteisesti metsiä on ajateltu puuvarastona, josta saadaan raaka-ainetta sahatavaran, paperin ja pakkausmateriaalien valmistukseen. Alan uusia tuotteita ovat erilaiset tekstiilikuidut ja biokomposiitit, ligniiniin pohjautuvat uudet tuotteet, puupohjaiset kemikaalit sekä erilaiset biopolttoaineet. Puun kuoresta saadaan esimerkiksi raaka-aineita kosmetiikkaan, lääkkeisiin ja elintarvikkeisiin. (Valtioneuvosto 2021.)

Mutta myös erilaiset metsistä ja muualtakin saatavat luonnontuotteet kuten marjat, sienet, yrtit, koivunlehdet ja kuusenkerkät ovat osa biotalousvarantoa ja ekosysteemipalveluja.

KUVA 1. Koivua voi hyödyntää monipuolisesti kunhan vain innostusta riittää. (Ulyana 2020)

Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ihmisen luonnosta saamia monenlaisia hyötyjä. Metsän tuottamia ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi puuntuotanto teollisuuden raaka-aineeksi, marjojen ja sienien keräys, hiilen sidonta ilmakehästä puustoon, maaperän eroosion estäminen ja metsien virkistyskäyttö. Luonnon monimuotoisuus on ekosysteemipalveluiden perusta, koska se auttaa luontoa sopeutumaan ja uusiutumaan. (Maa- ja metsätalousministeriö 2021.)

Koivulle lisäarvoa tehokäytöllä

Koivu on puulaji, josta saadaan hyvälaatuisena parkettia tai viilua huonekaluihin. Mutta näiden arvokkaiden suorarunkoisten koivujen joukossa kasvaa paljon huonolaatuisia puita. Huonompilaatuiselle koivulle on siis hyvä löytää muuta käyttöä kuin polttopuuksi, kun eletään kiertotalouden hengen mukaisesti. Koivun arvoketjua voidaan laajentaa hyödyntämällä sitä luonnontuotekäytössä.

Koivusta voidaan valuttaa mahlaa useita vuosia, siinä voidaan kasvattaa pakuria ja muita arvosieniä (tryffeli, koralliorakas). Taimikkovaiheessa voidaan kerätä koivunlehtiä teeksi ja tehdä saunavastoja. Tuohellekin löytyy vielä käyttäjänsä. Visakoivu puolestaan on rauduskoivun alalaji, jota myydään maailmalle kilohinnalla huonekalujen koristeluun ja käyttöesineiksi. (Sarvaala 2018, Metsänomistajan Talouskoulu 2021.)

Iso tukkipuu antaa mahlaa 10-15 litraa vuorokaudessa. Mahlakausi kestää huhti-toukokuussa kahdesta kolmeen viikkoon säästä riippuen. Usean vuoden mahlan keruun on laskettu kattavan puusta saatavan hinnan. Huonolaatuisessa koivikossa mahlan valutus on varmasti taloudellisesti kannattavaa.

KUVA 2. Mahlan valutus onnistuu yksinkertaisimmillaan letkusta pulloon, kunhan runkoon on porattu reikä. (Alex 2020)

Pakuria ja muita arvosieniä on mahdollista ympätä koivuihin. Suomessa toimii muutamia yrityksiä, jotka myyvät ymppejä ja ymppien istutuspalveluita sekä ostavat pakuria esimerkiksi tuotantosopimuksilla.

Koivun luonnontuotteiden keruu ja jalostus tuovat maaseudulle elinvoimaa ja lisätuloja, kun metsänomistajat saavat uuden tuotantomuodon puuraaka-aineen rinnalle, ja maaseudulla toimivat luonnontuotealan pienyrittäjät yhden lisätuotteen valikoimaansa.

LAB-ammattikorkeakoulu koordinoi Hämeen ely-keskuksen rahoittamaa maaseuturahaston Mahla – koivun eliksiiristä lisäarvoa maaseudulle -hanketta, jossa tähdätään koivusta saatavien luonnontuotteiden tuottaja- ja jalostajaverkoston muodostamiseen Hämeeseen. Lisäksi hankkeessa luodaan erilaisia toimintamalleja ja -ketjuja koivupohjaisen liiketoiminnan kehittämiseen sekä tiedon tuottamiseen esimerkiksi mahlan tuotanto-oppaan muodossa.

Kirjoittaja

Mari Sarvaala toimii TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa Mahla-hankkeessa. Hänen intohimonaan on metsätalous ja metsien monipuolinen hyödyntäminen.

Lähteet

Metsänomistajan Talouskoulu. 2021. Erilaiset keruutuotteet. [Viitattu 12.5.2021]. Saatavissa:  https://tuohtametsasta.fi/7m_ot2/

Maa- ja metsätalousministeriö. 2021. Metsät tuottavat monenlaisia ekosysteemipalveluita. [Viitattu 12.5.2021]. Saatavissa: https://mmm.fi/metsat/metsien-ekosysteemipalvelut

Sarvaala, M. 2018. Koivun tehokäyttö. Metsänomistajat-blogi. [Viitattu 12.5.2021]. Saatavissa: https://www.mhy.fi/blogi/koivun-tehokaytto

Valtioneuvosto. 2021. Metsät ja puu kiertotaloudessa. [Viitattu 12.5.2021]. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/documents/1410837/7764238/Mets%C3%A4t+ja+puu+kiertotaloudessa.pdf/3a00c3a6-d0fa-9cc2-63cb-aa45560a0d25/Mets%C3%A4t+ja+puu+kiertotaloudessa.pdf.pdf


Linkit

LAB. 2021. Mahla – koivun eliksiiristä lisäarvoa maaseudulle. [Viitattu 12.5.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/mahla


Kuvat

KUVA 1: Ulyana. 2020. Tall birch trees in the forest under blue sky, bottom perspective view. Adobe Stock. [Viitattu: 12.5.2021]. Saatavissa: https://stock.adobe.com/fi/images/tall-birch-trees-in-the-forest-under-blue-sky-bottom-perspective-view-clear-day-in-the-forest-in-early-autumn/266611269

KUVA 2: Alex. 2020. Extraction of birch sap. Adobe Stock. [Viitattu: 12.5.2021]. Saatavissa: https://stock.adobe.com/fi/images/extraction-of-birch-sap/258686391

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.