Kokemuksia kotitalousjätteen kierrätyksestä Euroopassa

Vaikka Eurooppa mielletään yhtenäiseksi alueeksi jätehuollon osalta, kotitalousjätteen kierrätyskäytännöissä on paljon eroja maiden välillä. Kolmen kuukauden matka Eurooppaan paljasti kierrätyskäytännöt eri maissa.

Euroopassa yhdyskuntajätettä syntyy eri määrä eri maissa. Alla on taulukoitu viiden eri Euroopan maan syntyvän yhdyskuntajätteen määrä henkilöä kohden vuodessa.

Yhdyskuntajätteen kierrätysmäärä viidessä eri Euroopan maassa. Eniten kierrätetään Tanskassa (n. 800 kg/hlö) ja vähiten Ruotsissa (n. 400 kg/hlö). — Taulukko 1. Syntyvän yhdyskuntajätteen määrä vuodessa henkilöä kohden valikoiduissa maissa. (Eurostat 2024)

Kierrätyksen erot kohdemaiden välillä

Tukholmassa, Ruotsissa, majoittuessani tarjottiin majoituspaikassa vain yksi roska-astia sekajätteelle ja biojätteen keräys. Voi olla, että tarjolla olisi ollut muutakin lajittelua, mutta ehkä oletettiin, että turistit eivät ole asiasta niin kiinnostuneita, eli majoittujalle ei tarjottu edes mahdollisuutta kierrättää. Sama järjestelmähän koskee usein hotelleja, joten yleensä hotelliasukkaille on valitettavasti tarjolla vain yksi jäteastia kaikelle jätteelle, maasta riippumatta. Yhden kohteen mukaan tehty arvio ei kuitenkaan kerro koko totuutta kierrätyksestä Ruotsissa. Euroopan parlamentin (2024b) mukaan Ruotsi on esimerkiksi aktiivisempi muovien kierrättäjä kuin Suomi.

Tanskassa kierrätysjärjestelmä oli tehokkaan oloinen, ja joka paikassa majoittujalle annettiin ohjeet, miten jätteet tulisi kierrättää. Kaikki keräysastiat pientaloalueella olivat samanvärisiä, ja sisältö oli kerrottu kyljessä olevalla tarralla. Keräysastiat oli jaettu eri osiin lokeroilla, joten materiaalit voitiin laittaa suoraan omiin lokeroihinsa ilman että niitä tarvitsi sekoittaa keskenään. Huomionarvoista oli, että myös tekstiilijäte kelpasi pussitettuna samaan keräysastiaan paperin ja lasin kanssa. Muovijätteen sekaan laitettiin myös nestepakkauskartongit, toisin kun Suomessa.

Kolme jäteastiaa, joiden kyljessä värikäs tarra, joka osoittaa jätelajin. — Kuva 1. Yhdyskuntajätteen keräysastiat pientaloalueella Tanskassa. (Kuva: Anna Keskisaari)

Ranskan kierrätysjärjestelmä kotitalouksille on erilainen kuin Tanskassa. Normandian alueella Ranskassa oli oma astia biojätteelle ja eri astiat kierrätettäville ja ei-kierrätettäville materiaaleille. Kierrätettävään jäteastiaan kelpasivat muovipakkaukset ja muovipullot, nestepakkauskartongit, pahvit, paperit ja metallit. Kaikki muu laitettiin sekajätteeseen. Tällainen järjestelmä oli siis taloyhtiöissä. Tämän lisäksi monelta julkiselta paikalta, kuten rannalta, löytyi kierrätysastioita eri materiaaleille.

Kolme valkoista kierrätysastiaa, joissa avattava luukku. — Kuva 2. Kierrätysastioita uimarannalla Ranskassa. (Kuva: Anna Keskisaari)

Saksassa puolestaan pientalojen pihalla seisoi neljä eri kierrätysastiaa: omansa biojätteelle, muoville ja sekajätteelle sekä yhteinen pahville ja paperille. Saksassakin nestepakkauskartongit laitettiin muovien keräysastiaan, kuten Tanskassa ja Ranskassa. Näiden lisäksi julkisilla paikoilla oli sekajätteen keräysastioiden lisäksi paljon lasinkeräyspisteitä, joissa oli omat keräysastiat kirkkaalle, vihreälle ja ruskealle lasille. Yleensä näiden lasinkeräysastioiden vieressä oli myös keräysastiat tekstiileille.

Seuraavassa taulukossa on esitetty yhdyskuntajätteen kierrätys eri kohdemaissa.

Yhdyskuntajätteen kierrätys Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Ranskassa ja Saksassa. Ranskassa n. 20 % jätteestä menee kaatopaikalle, muissa maissa ei yhtään. — Taulukko 2. Yhdyskuntajätteen kierrätys valituissa Euroopan maissa vuonna 2021. (CEWEP 2021)

Kuten yllä olevasta taulukosta voidaan huomata, pääsääntöisesti yllä olevissa maissa kierrätetään materiaalit tehokkaasti, vaikka keräysjärjestelmät ovatkin erilaisia. Kierrätys ja kompostointi on taulukon mukaan tehokkainta Tanskassa ja Saksassa, joissa kokemuksen mukaan tehokkaan oloinen kierrätysjärjestelmä asukkaille olikin järjestetty. Kaikissa maissa Ranskaa lukuun ottamatta kotitalousjäte menee joko kierrätykseen tai energiahyötykäyttöön. Vain Ranskassa osa menee kaatopaikalle. Maavertailu ei kuitenkaan ota huomioon eri maiden sisällä tapahtuvia kierrätyskäytännön eroja, joten on siis mahdollista, että maan sisällä eri alueilla kierrätetään eri tavoin. Euroopan unionin kierrätystavoite yhdyskuntajätteelle vuonna 2030 on 60 prosenttia (Euroopan parlamentti 2024a). Taulukon 2 mukaan Saksa olisi ainoana pääsemässä tavoitteeseen vuoden 2021 lukujen valossa, muilla on vielä kirittävää.

Kirjoittaja

Anna Keskisaari, TkT, toimii LAB-ammattikorkeakoulussa tutkijana ja projektipäällikkönä sekä kuuluu Kestävät materiaaliratkaisut- tutkimustiimiin.