Oppimispelillä varhaista tukea nuorten mielenterveyteen

Neuropsykiatrisissa häiriöissä aivojen rakenteessa ja toiminnassa on kehityksellisiä poikkeavuuksia. Nämä poikkeavuudet aiheuttavat tunnesäätelyn, sosiaalisen vuorovaikutuksen, oppimisen ja motoriikan vaikeuksia. Neuropsykiatriset oireet vaihtelevat häiriön laajuuden ja yksilön temperamentin mukaan. Niihin liittyy usein psykiatrisia ongelmia, kuten ahdistus-, paniikki- ja pakko-oireilua sekä aistiyli- tai aliherkkyyttä, minkä vuoksi varhaisen tuen merkitys häiriöiden hoidossa on suuri. Neuropsykiatrisia häiriöitä ovat esimerkiksi ADHD, ADD ja autismikirjon häiriöt. Hoitamattomina häiriöt heikentävät toimintakykyä ja elämänlaatua sekä lisäävät syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä. (Rintahaka 2007, 215–221; Perämäki 2019, 9–11, 20–39, 47–50; HUS 2021a.)

Kuva 1. Oppimisvaikeudet altistavat mielenterveyden häiriöille (Altmann 2016)

Varhainen tuki mielenterveyden edistäjänä

Puolet aikuisten mielenterveydellisistä ongelmista alkaa jo alakoulussa. Tukitoimet tulisi aloittaa varhaisessa vaiheessa mielenterveysongelmien ehkäisyn näkökulmasta. Oikein kohdennetulla varhaisella tuella voidaan ehkäistä tulevaisuuden erikoissairaanhoidon tarvetta. Kehitysikäisen nuoren mielenterveyttä voidaan tukea pienillä ja arkisilla keinoilla, kuten ympäristöllä ja myönteisellä vuorovaikutustyylillä. (HUS 2021b.) Neuropsykiatristen häiriöiden hoito perustuu haittaavien oireiden minimointiin. Esimerkiksi valmennuksellisen työotteen avulla vahvistetaan ja tuetaan nuoren itsetuntoa ja elämänhallintaa sekä psyykkistä kehitystä. (Westerinen 2011, 1249–1250; Uusitalo-Arola ym. 2020, 5–6.)

Helppokäyttöisellä interventiolla tukea nuorelle

LAB-ammattikorkeakoulussa Kostensalon & Laineen (2021) toiminnallisessa opinnäytetyössä pilotoitiin kokemusperäisesti kehitettyä Learn-it -oppimispeliä. Peli on laadittu tukemaan neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten oppimista, luoden myönteisiä tunnekokemuksia. Learn-it -oppimispeli on muokattavissa monipuolisesti eri aihealueiden ja ikätason mukaan. Se sopii taloudellisesti varallisuudesta riippumatta nuorten, perheiden sekä eri tahojen käyttöön. (Kostensalo & Laine 2021.)

Kuva 2. Learn-it -oppimispelissä suuret asiakokonaisuudet on pilkottu pieniin osiin (Laine 2021)

Learn-it -oppimispelin toimivuutta arvioivat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Lasten ja nuorten talon psykiatriset sairaanhoitajat eli psyykkarit. Koulussa toimivat psyykkarit työskentelevät neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten kanssa (Köngäs 2017). Psyykkareiden kokemuksia ja näkemyksiä oppimispelistä kartoitettiin kyselylomakkeen avulla.

Learn-it -oppimispelin soveltuvuudesta käytännön työelämään saatiin myönteistä palautetta. Oppimispeliin valittujen elementtien koettiin tukevan neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren oppimista. Learn-it -oppimispeli tarjoaa nuorelle mahdollisuuden onnistua, samalla luoden positiivisen kokemuksen oppimisesta ja nuoresta itsestään. Myönteiset kokemukset tukevat nuoren tervettä psyykkistä kehitystä, millä on suuri merkitys tulevaisuuden kannalta. (Kostensalo & Laine 2021.)

Kirjoittajat

Sara Kostensalo ja Kerttu Laine ovat LAB-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoita, jotka opinnäytetyössään pilotoivat kehittämäänsä Learn-it -oppimispeliä.

Minna-Maria Behm työskentelee lehtorina Hyvinvointi-yksikössä, ja hän toimi opinnäytetyön ohjaajana.

Lähteet

HUS 2021a. Neuropsykiatriset häiriöt lapsilla. [Viitattu 28.5.2021]. Saatavissa: https://www.hus.fi/hoidot-ja-tutkimukset/neuropsykiatriset-hairiot-lapsilla

HUS 2021b. Varhainen tuki ehkäisee lasten mielenterveysongelmia. [Viitattu 28.5.2021]. Saatavissa: https://www.hus.fi/ajankohtaista/varhainen-tuki-ehkaisee-lasten-mielenterveysongelmia

Kostensalo, S. & Laine, K. 2021. Learn-it -oppimispeli neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten psyykkisen kehityksen tukena. LAB-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. [Viitattu 3.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213614

Köngäs, P. 2017. Psyykkarit ihmetyttävät Psykologiliittoa: ”Miksi perustetaan tehtäviä, joita ei ole laissa ja jätetään lain vaatimat toteuttamatta”. Yle Uutiset. [Viitattu 2.2.2021]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-9902627

Perämäki, R. 2019. Kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt. [Viitattu 28.5.2021]. Saatavissa: http://www.epshp.fi/files/11851/Kehitykselliset_neuropsykiatriset_hairiot_21.11.2019.pdf

Rintahaka, P. 2007. Nuorten neuropsykiatriset häiriöt – ADHD, Aspergerin oireyhtymä ja unihäiriöt. Duodecim 123, 215–22. [Viitattu 28.5.2021]. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo96234.pdf

Uusitalo-Arola, L., Salmi, L. & Kanninen, K. 2020. Lyhytterapiat opiskeluvalmennuksessa. [Viitattu 29.5.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020112492797

Westerinen, H. 2011. ADHD. Duodecim 127, 1249–50 [Viitattu 29.5.2021]. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo99606.pdf

Kuvat

Kuva 1. Altmann, G. 2016. Woman-burnout-multitasking-face-1733891. Pixabay. [Viitattu 29.5.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/illustrations/woman-burnout-multitasking-face-1733891/

Kuva 2. Laine, K. 2021. Learn-it -oppimispelin pilottiversio. Lappeenranta.