Saako olla violettia terveysleipää meduusasipseillä ja hyönteislevitteellä tarjoiltuna? Entäpä maistuuko 300 gramman pihvin sijaan kolmen minuutin 3D-tulostettu naudansolupihvi? Vuonna 2050 syötävä ruoka ja ruuan tuotannon tavat voivat olla hyvin erilaisia tähän päivään verrattuna.
Kestävämpää ruokakulttuuria etsimässä
Nykyistä ruokasysteemiä haastavat paitsi väestömäärän kasvu myös elintason nousu ja ruuan epätasainen jakautuminen maapallolla (Hiltunen 2018). Samalla ruuantuotanto on riippuvaista fossiilisista polttoaineista ja kemiallisista lannoitteista (Vairimaa 2015). Maaperän köyhtyminen ja ilmastonmuutoksen myötä epävakaistuvat sääolot luovat omat haasteensa ruuantuotannolle (Luke 2016).
Ratkaisuja haasteisiin haetaan muun muassa uusista ruokainnovaatioista, viljelymenetelmistä, suurin harppauksin kehittyvästä ruokateknologiasta ja hävikkiruuan minimoimisesta (Luukkonen 2019). Vastuuta kestävästä ruuantuotannosta ja ruokakulttuurista sysätään myös elintarvikealan yrityksille (Kettunen 2019, 17). Viimekädessä me kaikki kuluttajina olemme oleellinen osa kestävyysmuutosta.
Äänten avulla kohti terveellisempiä valintoja
Rapeaa, rouskuvaa, limaista, sitkeää. Nitinää ja rousketta. Syöminen tuottaa ääntä. Ravintoloiden äänimaisemassa sekoittuvat usein sulavasti syömisäänet, taustamusiikki, aterimien kilinä sekä ihmisten puheensorina. Taustamusiikin soiminen ravintoloissa lisää tutkitusti ruokailukokemuksen viihtyvyyttä (Toivola 2012, 2).
Ruokailutilanteen ääniympäristön potentiaali ei rajoitu pelkästään tunnelmanluontiin, vaan äänten avulla voidaan ohjata ruokailijaa tekemään myös terveellisempiä ruokavalintoja. Sonic seasoning on käsite, jolla kuvataan ruokailutilanteessa kuultujen äänten vaikutusta ruuan makuun ja tuoksuun. Ilmiön katsotaan johtuvan aistien synergiasta, jossa äänihavainto vaikuttaa aivoissa myös haju- ja makuaistin tulkintaan. (Green 2021) Matalat äänet lisäävät ruuan suolaisuuden tuntua, kun taas korkeat äänet saavat ruuan maistumaan happamammalta (Reuters 2021).
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat
TUTU-verstas hankkeessa sukelletaan pintaa syvemmälle tutkimaan, millaisia ajatusmalleja ja arvoja monesti itsestään selvyyksinä pidettyjen ilmiöiden takaa löytyy. Ajatusmallien tunnistamisen avulla pystytään haastamaan vallitsevia arvoja ja luomaan uudenlaista tulevaisuutta. Samalla voidaan kysyä, onko olemassa arvoja tai uskomuksia, jotka eivät muutu tai joiden muutos on äärimmäisen hidasta.
”Kenen jalka kapsaa sen suu napsaa” todetaan suomalaisessa sananlaskussa. Protestanttinen työmoraali arvoineen, jotka heijastuvat myös käsitykseemme ruuasta on iskostunut syvälle suomalaiseen geeniperimään. Jo ennen vuotta 1000 eaa. Suomessa on harjoitettu peltoviljelyä, pantu olutta ja kasvatettu kotieläimiä. Ensimmäinen krouvi on perustettu Turkuun 1400-luvulla. (Ruokatieto 2022) Nykyistä ruokakulttuuria on rakennettu pitkään ja hartaasti. Sen merkitystä yhteisöllisyyden kokemisessa ja identiteetin rakentumisessa ei voi väheksyä.
Päivitys nykyistä kestävämpään ruokakulttuuriin voi olla hidas. Ajattelumallien ja arvojen muutos vie aikaa. TUTU-verstas työpajoissa virittäydytään tulevaisuusajattelun taajuudelle kuuntelemalla eri teemoja käsitteleviä äänimaisemia. Toisessa työpajassa pohditaan, miltä tulevaisuuden ruoka. Käy kuuntelemassa äänimaisemaa. Linkki Tulevaisuuden ruoka -äänimaisemaan.
Kirjoittaja
Hanna Suutari työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa projektisuunnittelijana TUTU-verstas hankkeessa. Hän on kiinnostunut kestävästä ruuantuotannosta ja kotitarveviljelystä permakulttuurin hengessä.
Lähteet
Elena Photo. 2014. Food in a Bowl. Viitattu 5.1.2022. Saatavissa https://www.canva.com/media/MAA1JuDYzQc
Green M., 2021. Sonic seasoning: Researchers uncover sound’s impact on taste and smell perception. FoodIngredientsFirst. Viitattu 5.1.2022. Saatavissa https://www.foodingredientsfirst.com/news/sonic-seasoning-researchers-uncover-sounds-impact-on-taste-and-smell-perception.html
Hiltunen, E. 2018. Mitä tulevaisuudessa syödään? Tiedeblogi. Yle. Viitattu 5.1.2022. Saatavissa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/27/mita-tulevaisuudessa-syodaan
Kettunen, H. 2019. Tulevaisuuden ruoka vastaa globaaleihin haasteisiin. Aurora. 2/2019 , 14-23. Viitattu 5.1.2022. Saatavissa https://www.auroralehti.fi/numerot/2-2019/
Luke. 2016. Ruoantuotannon tulevaisuus. Viitattu 5.1.2022. Saatavissa https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruoantuotannon-tulevaisuus/
Luukkonen, R. 2019. “Ruoka on suurin kriisi tällä vuosisadalla” – Tulevaisuuden ruoka tehdään atomeista ja valmistuu reaktoreissa, sanoo biotekniikan tohtori Lauri Reuter. Yle Uutiset. Viitattu 5.1.2022. Saatavissa https://yle.fi/uutiset/3-10848898
Reuters. 2021. Sonic seasoning enhances food flavor with sound. YouTube. Viitattu 5.1.2022. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=sdwMHoP-DHc
Ruokatieto. 2022. Ruokakulttuuri kautta aikojen. Viitattu 5.1.2022. Saatavissa https://www.ruokatieto.fi/ruokakulttuuri/ruokakulttuuri-kautta-aikojen
Toivola, S. 2012. Taustamusiikin äänenvoimakkuuden vaikutus asiakkaiden kokemuksiin ravintolan viihtyisyydestä. Pro Gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, musiikin laitos. Jyväskylä. Viitattu 5.1.2022. Saatavilla http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201301291136
Vairimaa, R. 2015. Fosfori on elämän ehto. Helsingin yliopisto. Viitattu 5.1.2022. Saatavissa https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/fosfori-on-elaman-ehto
Linkit
Linkki 1. LAB. 2022. TUTU-verstas. Projekti. Viitattu 5.1.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tutu-verstas
Linkki 2. Hanna-Mari. 2022. Tulevaisuuden ruoka -äänimaisema. Soundcloud. Viitattu 31.1.2022. Saatavissa https://soundcloud.com/hanna-suutari-656746097/02-future-food?si=3cb2b06547814d1db978a0d64a10df6f&utm_source=clipboard&utm_medium=text&utm_campaign=social_sharing
