Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia tukemassa – osa 2

Opettajien hyvinvointiosaaminen

Koronapandemia haastoi opettajia. Korkeakouluopettajat työskentelivät pandemia-aikana pääasiassa verkossa.  Syksyn 2021 aikana rajoituksia alettiin purkaa, ja  uudet opiskelijat pääsivät aloittamaan opintonsa kampuksilla. Toisaalta verkossa tapahtuvaa oppimista ja ohjaamista on jatkettu jo totuttuun tapaan.

LUT:n ja LAB:n kevään 2021 opiskelijahyvinvointikyselyn vastauksissa näkyi opettajien kuormittuneisuus, joka heijastui opiskelijoiden hyvinvointiin ja oppimiseen. Opettajien kokemukset pandemiasta ovat moninaisia. OAJ:n kyselyiden ja Salmela-Aron ym. (2020) tutkimusten mukaan opettajien kokemukset etäopetuksesta ovat kahtiajakautuneet. Osa opettajista koki etäopetuksen haasteelliseksi ja kaipuuta lähiopetukseen oli runsaasti, kun vastaavasti toinen ääripää opettajista nautti digitaalisesta opettamisesta ja ohjaamisesta.

Kuva 1. Yhdessä tekeminen ja toinen toisensa auttaminen vahvistavat voimavaroja. (sasint 2016)

Keskiössä dialogi ja reflektio

Salmela-Aron (2020) mukaan opettajien voimavaroja tulisi vahvistaa erityisesti yhteisöllisyydessä, yhdessä tekemisessä ja yhteisopettajuudessa. Nämä voimavarat on mainittu myös OKM:n selvityksessä (2020, 43), jossa hyvinvointiosaaminen nousee yhdeksi kehittämiskohteeksi korkeakouluissa. OKM:n (2020, 43) suosituksena on vahvistaa hyvinvointiosaamista korkeakoulupedagogiikassa. Salmela-Aron (2020) näkemyksen mukaisesti opettajia on ohjattava pohtimaan omia resurssejaan ja voimavarojaan.

Opettajien hyvinvointiosaamisen keskiössä ovat dialogisuus ja reflektio, jotka auttavat opettajaa käsittelemään työssä herääviä tunteita. Reflektointi kehittää opettajan ammatti-identiteettiä (Erkkilä, Peurunka 2021). Hyvinvoiva ihminen kokee, että hänestä välitetään. Opettaja tarvitsee työssään toisia opettajia, opettajayhteisöä sekä opiskelijoita. Kokemukset osallisuudesta, toimijuudesta sekä yhteisöllisyydestä vahvistavat opettajan hyvinvointia. Myös verkossa. Decin ja Ryanin (2020) itseohjautuvuusteorian mukaan tärkeä perustarpeemme on yhteys toinen toisiimme.

Oppijalähtöisyys tukee opiskelijan hyvinvointia

Valkosen, Tyrväisen ja Uotisen tutkimuksessa (2020, 434) verkko-oppimisen ja -opettamisen toimimattomuuden syiksi mainittiin toimimaton tiimityöskentely, opettajan ohjauksen puutteet sekä tekniset haasteet. Verkko-oppimisen ja -opettamisen kulmakivinä voidaan pitää vuorovaikutusta, luottamusta ja läsnäoloa. Opiskelijan luottamus oppimiseen rakentuu turvallisuuden tunteen ja yhteisöllisyyden myötä. Minäpystyvyyttä vahvistaa myönteinen palaute. Lisäksi verkkoympäristön selkeys, helppokäyttöisyys, saavutettavuus ja visuaalisuus tukevat opiskelijan oppimista ja luottamusta.

Positiiviset oppimiskokemukset kantavat ja motivoivat oppimaan. Oppijalähtöisyys verkossa tarkoittaa oppijan tarpeiden huomioimista sekä oppimisprosessin ennalta suunnittelua opiskelijoiden kanssa yhdessä. Oppijalähtöisyys sekä oppijan vaikutusmahdollisuudet oman oppimisen prosessiin edistävät opiskelijoiden osallisuutta, toimijuutta ja hyvinvointia.

Opiskelijat ja opettajat muodostavat yhdessä yhteisön, jossa hyvinvointi heijastuu molempiin suuntiin. Hyvinvoiva yhteisö rakentuu yksilöiden hyvinvoinnin summana.

Kirjoittajat

Tuula Juvakka toimii hyvinvointialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja Mieli Etelä-Karjalan Mielenterveys ry:n hallituksen puheenjohtajana.

Minna Markkanen työskentelee sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Kirjoittajat toimivat LAB-ammattikorkeakoulun edustajina Linjakas ja liikkuva LUT -yhteisössä.

Lähteet

Erkkilä, R., Perunka, S. 2021. Pedagoginen hyvinvointi voimaannuttaa ja osallistaa opettajan ja opiskelijan. [Viitattu 5.11.2021]. Saatavissa: https://oamk.fi/oamkjournal/2021/pedagoginen-hyvinvointi-voimaannuttaa-ja-osallistaa-opettajan-ja-opiskelijan/

OKM. 2020. Kestävää korkeakoulutusta ja opiskelijoiden oppimista rakentamassa. Tutkimukseen perustava selvitys ajakohtaisesta korkeakoulupedagogiikan ja ohjauksen osaamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:1. Toim. Toom, A. ja Pyhältö, K. [Viitattu 5.11.2021]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161992/OKM_2020_1.pdf

Ryan, R. M. & Deci, E. L. 2020. Intrinsic and extrinsic motivation from a self-determination theory perspective: Definitions, theory, practices, and future directions. Contemporary Educational Psychology 61, 101860. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.cedpsych.2020.101860

Salmela-Aro, K. 2020. Yliopisto-opiskelijat ovat tavallista uupuneempia koronakeväänä. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/opetus/yliopisto-opiskelijat-ovat-tavallista-uupuneempia-koronakevaana

Valkonen, L., Tyrväinen, H., Uotinen, S. 2020. Luottamuksen rakentuminen korkeakoulujen verkko-opetuksessa. Kasvatus 47 (5), 434−446. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/68539/Luottamuksen%2520rakentuminen%2520Kasvatus_1-2020.pdf?sequence=2&isAllowed=y ]

Kuvat

Kuva 1. sasint. 2016. Tipchai, S. Pixabay. Auringonlasku, miehet, siluetteja, auttaa. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/auringonlasku-miehet-siluetteja-1807524/