Suomessa munuaissairaan potilaan hoito ja koulutus ovat kansainvälisesti tunnustetulla tasolla. Korkeatasoista hoitoa tukevat ajantasaiset kansalliset suositukset ja uudet strategiat varhaiseen tunnistamiseen. Munuaissairaudet ovat merkittävä kansanterveysongelma, ja krooniseen sairauteen sairastuu arviolta 7–10 % suomalaisista elämänsä aikana. Hoidon ja koulutuksen kehittäminen, mukaan lukien täydennyskoulutukset terveydenhuollon ammattilaisille, tukee potilaan elämänlaatua, hoitomotivaatiota ja voimavaroja, samalla kun teknologian ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen valmistaa tulevaisuuden hoitokäytäntöjä ja entistä yksilöllisempää, potilaslähtöistä hoitoa.
Suomen munuaissairauksien hoito on kansainvälisesti tunnistettua, korkeatasoista ja potilaskeskeistä. Kansalliset hoitosuositukset sekä uusi strategia (2025) munuaistaudin varhaiseen tunnistamiseen tukevat yhdenvertaisen ja ajanmukaisen hoidon toteutumista. (Suomen nefrologiayhdistys, 2025) Krooniseen munuaistautiin sairastuu arviolta 7–10 % suomalaisista elämänsä aikana (Munuais- ja maksaliitto, 2025). Kansainvälisesti sairastuneita on noin 700 miljoonaa. (Gordin, 2023)
LAB-ammattikorkeakoulussa päättyi alkuvuodesta 2025 ensimmäinen munuaispotilaan hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutus. Koulutuksen tarve nousi työelämästä, ja se rakennettiin yhteistyössä Munuais- ja maksaliiton sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kanssa (Kilpinen, 2023). Opiskelijoiden ammatillista kasvua tuettiin ja arvioitiin koko koulutuksen ajan. Munuaissairaudet ovat merkittäviä kansanterveysongelmia, ja siksi tulevia ammattilaisia tulee kouluttaa aktiivisesti.
Munuaissairaan hoidon ja koulutuksen kehittäminen
Suomessa munuaissairaan potilaan hoito ja koulutus ovat erinomaisella tasolla, ja järjestelmää kehitetään jatkuvasti. Kuitenkin tulevaisuudessa munuaistaudin ennustetaan lisääntyvän merkittävästi (Munuais- ja maksaliitto, 2022). Sairaus vaikuttaa olennaisesti potilaiden elämänlaatuun, lisää sairaalahoidon tarvetta ja aiheuttaa huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle. Koulutus- ja ohjaustoiminta ovat keskeinen osa kokonaisuutta, sillä niiden avulla voidaan ennaltaehkäistä sairastumista, tukea potilaan hoitomotivaatiota sekä vahvistaa voimavaroja (National Kidney Foundation, 2025).
Täydennyskoulutuksen sisältö vastasi tämänhetkiseen työelämäntarpeeseen ja siinä painotettiin erityisesti varhaista tunnistamista sekä teknologian hyödyntämistä potilasohjauksessa ja koko palvelujärjestelmässä. Sähköisten järjestelmien rooli tulee kasvamaan merkittävästi tulevaisuudessa, ja tämän vuoksi terveydenhuollon ammattilaisten, että potilaiden on vastattava potilaiden tarpeisiin myös digitaalisissa ympäristöissä (Häyrinen, 2022).
Tulevaisuus munuaissairaan hoidossa ja koulutuksessa näyttää valoisalta, vaikka sairastuneiden määrät kasvavat. Munuaispotilaan hoito tulee entistä yksilöllisemmäksi ja potilaslähtöisemmäksi, teknologian ja digitaalisten järjestelmien osuus kasvaa. Uudet kotimaiset tutkimukset kehittävät nykyaikaisia hoitomenetelmiä ja ymmärryksiä munuaistaudeista paranevat. (Gordin, 2023) Nämä kaikki osa-alueet tulevat näkymään myös tulevaisuuden koulutuksissa ammattilaisille. Koulutukset jatkuvat, ja näillä näkymin LAB-ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus saa jatkoa. Koulutusta kehitetään entisestään, jotta se mukautuu työelämän tarpeeseen ja tukee jokaista ammattilaista. Lisäksi yhteiskunnallisesta näkökulmasta ehkäisevä työ tulee korostumaan mm. riskipotilaiden varhaisella tunnistamisella, elämätapainterventioilla ja kansallisilla hoito-ohjelmilla.
Tavoite on, että munuaispotilaiden elinajan odote pitenee uusien ennaltaehkäisymenetelmien, hoitomuotojen ja koulutusten myötä (Finne, 2025). Tulevaisuudessa koulutus ja hoito yhdistyvät entistä tiiviimmin ja niiden keskiössä ovat potilaan hyvinvointi ja osallistaminen hoitoon.
Kirjoittaja
Fanny Kilpinen toimii hoitotyön lehtorina sekä munuaispotilaan hoitotyöhön erikoistunut osaaja – täydennyskoulutuksen vastuuopettajana.
Lähteet
Finne, P. 2025. Munuaisten vajaatoiminnan paras hoito on tehokas ennaltaehkäisy. Fimea. Viitattu 23.9.2025. Saatavissa Sic 1_2018_HR_no bleed.pdf
Gordin, D. 2023. Vihdoin uusia lääkkeitä kroonisen munuaistaudin hoitoon. Duodecim. Vol. 139, no. 16, 1237–1239. Viitattu 23.9.2025. Saatavissa https://www-duodecimlehti-fi.ezproxy.saimia.fi/xmedia/duo/duo17656.pdf
Häyrinen, K. 2022. Sähköisten palveluiden käytön leviäminen vaatii asiakkaiden osaamista ja toimintaprosessien uudistamista. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. 2022;14(3) 267. Viitattu 23.9.2025. Saatavissa 122737-Article Text-253966-1-10-20221106.pdf
Improvin patient education. National Kidney Foundation. 2025. Viitattu 23.9.2025. Saatavissa Improving Patient Education | National Kidney Foundation
Kroonisen munuaistaudin varhainen tunnistaminen ja hoito. 2025. Suomen nefrologiyhdistys. Julkaistu 30.1.2025. Viitattu 23.9.2025. Saatavissa MUNUAISTAUDIN TUNNISTAMINEN JA HOITO
pch.vector. n.d. Doctors conducting dialysis procedure for kidney treatment. Freepik. Viitattu 2.10.2025. Saatavissa Doctors conducting dialysis procedure for kidney treatment. | Free Vector
Uusi strategia munuaistaudin varhaiseen toteamiseen. 2025. Munuais- ja maksaliitto. Julkaistu 30.1.2025. Viitattu 23.9.2025. Saatavissa Munuaistaudin varhainen tunnistaminen – Munuais- ja maksaliitto
