Koronatilanne eli COVID-19-niminen Kiinasta lähtöisin oleva virus on puhututtanut Suomessa ja maailmalla keväällä 2020. Kun ensimmäinen suomalainen joutui koronan takia tehohoitoon maaliskuussa 2020, ihmiset ymmärsivät tilanteen vakavuuden. Hätä oli ymmärrettävä, sillä viimeksi vastaava pandemia on koetellut Suomea vuonna 2009 sikainfluenssan (AH1N1) levitessä.
Kuka saa hoitoa?
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (2020) mukaan Suomessa oli 7.5.2020 tehohoidossa koronan takia 44 ihmistä. Maan tehohoitokapasiteetti on noin 300 paikkaa ja tehovalvontapaikkoja on noin 150–200 paikkaa (Keränen 2020.) Mediassa onkin kiertänyt viime aikoina paljon keskustelua tehohoitopaikkojen riittävyydestä ja siitä, ketä hoidetaan ja ketä ei.
Resursseja kohdentamista on mietittävä, kun puhutaan potilaista, joilla on edellytyksiä selvitä sairaudesta. Tämä tarkoittaa lähinnä nuoria, työkuntoisia ihmisiä, joilla ei ole perussairauksia ja joiden SOFA-pisteet ovat alle kuusi. SOFA-pisteillä arvioidaan akuutista sairastumisesta johtuvien elintoimintojen vaikeusastetta ja määrää (Pettilä 2002). Paljon resursseja vaativaa tehohoitoa ei tulisi antaa potilaille, jotka tulevat todennäköisesti toipumaan ilman sitä tai joiden paranemisennuste tehohoidosta huolimatta on toivoton (Ala-Kokko & Pettilä 2018). Tällainen hoidon priorisointi ei ole rajoitettu vain koronapotilaisiin. Haastavinta on seuloa suuresta potilasmäärästä ne, jotka eivät hoidosta hyödy ja ne, joille se on elämän jatkumisen ehto. On muistettava, että koronapotilaiden lisäksi tehohoitoa tarvitsevat muutkin kriittisesti sairaat potilaat.
Ensihoito voi olla koronapotilaan ensimmäinen kontakti
Hoidontarpeen määritys sekä moniammatillinen yhteistyö sairaalan ulkopuolella työskentelevien ammattilaisten kanssa ovat avainasemassa, jos pandemian jatkuessa tulee pula kriittisesti sairaiden potilaiden tehohoitopaikoista. Näitä ammattilaisia ovat mm. ensihoitajat ja kotisairaanhoitajat. Onneksi tällä hetkellä tehopaikat ovat kaikille riittäneet, eikä olla tilanteessa, jossa rajaus täytyy tehdä muulla kuin sairauden vaikeusasteen perusteella. Muun muassa erilaisilla liikkumisrajoituksilla on saatu taudin leviäminen hidastumaan ja varautumista on päästy suunnittelemaan. Taudin rajaamiseen on myös vaikutettu huolellisella käsihygienialla ja turvaetäisyyksien huomioimisella. Näillä kaikilla keinoilla koronavirus on saatu pysymään hallinnassa.
Kirjoittajat
Pauliina Rita on LAB-ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelija ja pohtinut tehohoidon kapasiteettia koronatilanteessa.
Pasi Alanen on LAB-ammattikorkeakoulun tehohoitoa opettava lehtori.
Lähteet
Ala-Kokko, T & Pettilä, V. 2018. Kenelle tehohoitoa annetaan. Duodecim 2018; 134:165–6 [Viitattu 8.6.2020]. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302063/duo14121.pdf?sequence=1
Pettilä, V. 2002. Onko monielinhäiriöpotilaan tehohoito tuloksellista. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2002; 118(16):1663–1670 [Viitattu 8.6.2020]. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo93102
Keränen, T. 2020. Testauskapasiteettia nostetaan, tehohoitopaikat tuplataan Lääkärilehti. Verkkojulkaisu. [Viitattu 8.6.2020]. Saatavissa: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/testauskapasiteettia-nostetaan-tehohoitopaikat-tuplataan/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020. Tilannekatsaus koronaviruksesta. [Viitattu 23.4.2020]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta
Kuvat
Kuva 1. Pixabay. 2020. Free-Photos. Sydän-kädet-siluetti-rakkaus. Pixabay. [Viitattu 23.4.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/sydän-kädet-siluetti-rakkaus-692312/
