Saattohoito on hoitoa, joka sijoittuu lähelle oletettua ihmisen elämän loppua. Ajallisesti kyse voi olla päivistä tai viikoista. (STM 2023.) Palliatiivisen (oireenmukaisen) hoidon ja saattohoidon päämääränä on ehkäistä ja lievittää kärsimystä sekä ylläpitää elämänlaatua (Hotus-hoitosuositus 2023). Ennen näiden hoitojen aloittamista tehdään ennakoiva hoitosuunnitelma ja saattohoitopäätös. Yhteisessä suunnittelussa huomioidaan kuolevan ihmisen mahdollinen hoitotahto eli omat toiveet. (STM 2023.)
Hoitotahtoa käytetään silloin, kun ihminen ei enää pysty itse vaikuttamaan hoitoonsa liittyviin päätöksiin. Hoitotahto on tarpeen tehdä kirjallisena, ja siitä on hyvä kertoa myös läheisille. Tahtoa tulee kunnioittaa: ihminen on saattanut ilmaista esimerkiksi kieltäytyvänsä jostakin hoitotoimenpiteestä. (Valvira 2020.)
Hoitosuunnitelmaan kirjataan tiedot sairauden vaiheista, menetelmistä, tavoitteista, linjauksista ja rajauksista sekä hoidosta vastaava taho. Suunnitelmaan merkitään ihmisen toiveet, kuinka toimitaan, kun sairaus etenee ja kuolema lähenee. Ennakoivan hoitosuunnitelman tekeminen ajoissa on tärkeää. Sairauden loppuvaiheessa ihminen on usein kyvytön ilmaisemaan mielipidettään. (Käypä hoito -suositus 2019.) Onnistuneen hoitoneuvottelun jälkeen kaikkien osallisten on helpompi toimia (Valvira 2020). Arvostava kohtelu sekä tarpeen- ja oireenmukainen hoito lisäävät myös läheisten luottamusta ja voimavaroja (Hotus-hoitosuositus 2023).
Ihmisen kokonaisuuden huomioiminen hoitotyössä on tärkeää
Elämän loppuvaiheen hoidossa on tärkeää huomioida sekä ihmisen fyysinen ja psyykkinen että sosiaalinen ja henkinen osa-alue (Saarto ym. 2019). Saattohoidossa olevilla on tarpeita ja toiveita, kuten muillakin ihmisillä, ja elämänlaatu on yhä merkityksellistä. (Loria 2021.) On tärkeää, että kuolevaa ihmistä kohdellaan ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen (Lesonen 2019).
Hoitolinjaus määrittelee tavoitteen, joka turvaa ihmiselle arvojensa mukaisen lääketieteellisesti parhaan mahdollisen hoidon. Se kattaa kärsimystä lisäävien ja hyödyttömien hoitojen välttämisen, mutta myös hoitolupauksen, joka takaa hoidon saatavuuden. (Käypä hoito -suositus 2019.) Lääkehoito on osa oireita lievittävää hoitoa (Saarto ym. 2019). Vointia arvioidaan havainnoimalla olotilan helpottumista. (Holma 2021).
Vihavaisen (2023) opinnäytetyössä selvitettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, millaista on laadukas saattohoito kotihoidossa, miten huomioidaan kuolevan ihmisen tarpeita sekä kuinka voidaan tukea omaisten jaksamista. Saattohoito kotihoidossa edellyttää työntekijöiltä ammattitaitoa kohdata sekä läheiset että kuoleva ihminen kuin myös tehdä hoitotyötä kokonaisvaltaisesti ja toiveita kunnioittaen. Ihmisen arvokas kohtaaminen ja hoitaminen yksilöllisesti ja empaattisesti ovat myös tärkeä osa läheisten tukea (Hotus-hoitosuositus 2023).
Kirjoittajat
Anita Vihavainen opiskelee sairaanhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Minna-Maria Behm (TtT) työskentelee lehtorina hyvinvointiyksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Holma, L. 2021. Kun on palliatiivisen sedaation aika. Finnanest 2021 Vol. 54 (2), 145–147. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa https://say.fi/files/holma_kun.pdf
Hotus-hoitosuositus 2023. Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevan potilaan läheisten kohtaaminen ja tukeminen. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä: Aho, A. L., Eironen, S., Havusto, J., Hökkä, M. & Kritz, J. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa www.hotus.fi/hoitosuositukset/
Käypä hoito -suositus 2019. Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50063#s6
Lesonen, M. 2019. Hoitajien kuvauksia saattohoidosta. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20191389
Loria, K. 2021. PTs in Hospice and Palliative Care. APTA Magazine Oct2021; 13(9), 38–46. (9p). Viitattu 23.11.2023. Saatavissa rajoitetusti https://search-ebscohost-com.ezproxy.saimia.fi/login.aspx?direct=true&db=c8h&AN=152797420&site=ehost-live
Saarto, T. & Finne-Soveri, H. & Asiantuntijatyöryhmät. 2019. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tila Suomessa. Alueellinen kartoitus ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4041-3
STM. 2023. Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Sosiaali- ja terveysministeriön muistioita ja raportteja 2019:14. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa https://stm.fi/saattohoito
u_l16thaau1l 2023. Tiimalasi-aika-auringonnousu-kello. Pixabay. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tiimalasi-aika-auringonnousu-kello-8353745/
Valvira. 2020. Elämän loppuvaiheen hoito. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa https://valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/elaman-loppuvaiheen-hoito Vihavainen, A. 2023. Saattohoito kotihoidossa: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112531648
