Kouluikäisten lasten ja nuorten liikkuminen

Lasten ja nuorten liikkumissuosituksen mukaan 7–17-vuotiaiden suositellaan harrastavan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikuntaa vähintään tunti päivässä sekä luita ja lihaksia vahvistavaa liikuntaa kolme kertaa viikossa (UKK-instituutti 2024). Liikkumisen lisäksi on tärkeää huolehtia riittävästä unen saannista ja antaa aivoille aikaa jäsennellä ajatuksia sekä sisäistää uutta tietoa. Suosituksessa mainitaan myös pitkäkestoisen paikallaanolon välttäminen. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -raportin (Kokko & Martin 2023) mukaan 7–15-vuotiaista 36 % tavoitti liikuntasuosituksen vaatimukset.

UKK-instituutin (2023a) arvion mukaan liikkumattomuuden kustannukset Suomessa ovat noin 3,2 miljardia euroa vuosittain. Nuoruudessa vähän liikkuvilla henkilöillä on seurannan mukaan enemmän työttömyyskuukausia kuin paljon tai kohtuullisesti liikkuvilla. Tämä voi yksilötasolla tarkoittaa vuosittain arviolta noin 2 800 euroa vähemmän tuloveroja ja 800 euroa enemmän maksettuja työttömyysturvaetuuksia, mikä lisää liikkumattomuuden kokonaiskustannuksia (Vasankari & Kolu 2018, 33, 40).

Varhaislapsuuden liikunta on tärkeää myös luuston kehittymisen ja motoristen taitojen oppimisen kannalta. Hyvin suunniteltu liikunta voi vaikuttaa myönteisesti lapsen minäkuvaan. Liikunta nuorena on niin ikään tärkeää sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta. (UKK-instituutti 2023b.)

LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijoiden opinnäytetyön (Heikinmaa & Piispa 2024) tarkoituksena oli selvittää lappeenrantalaisten 4.–5.-luokkalaisten motivaatiota liikuntaan ja sitä, miten motivaatiota voitaisiin lisätä tavoitteiden asettamisen avulla. Yhteistyökumppanina tutkimuksessa toimi Kimpisen yhteiskoulu.

Liikuntaryhmän järjestäminen liikuntatuntien aikana

Opinnäytetyössä toteutettiin kuukauden mittainen kerran viikossa pidettävä liikuntaryhmä 4.–5.-luokkalaisille. Ryhmää pidettiin luokkien lukujärjestyksen mukaisella liikuntatunnilla. Ryhmässä vaihdeltiin aktiviteetteja viikoittain harjoitellen kestävyysliikuntaa, liikkuvuutta ja motorisia taitoja. Viimeisellä kerralla luokka sai itse päättää heille mieluisen liikunta-aktiviteetin. Lasten motivaatiota liikuntaan pyrittiin lisäämään ulkoisen motivoinnin keinoin, kuten kehumisella, kilpailullisilla aktiviteeteilla ja tavoitteen asettamisen avulla. Ryhmään osallistuvia lapsia pyydettiin asettamaan jokin tavoite ryhmään. Tavoitteita ryhmään oli esimerkiksi hauskan pitäminen ja kärrynpyörän onnistuminen.

Ennen ryhmää selvitettiin alkukyselyn avulla lasten nykyisiä liikkumistottumuksia, liikuntamotivaatiota ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Ryhmän lopussa kysyttiin uudelleen motivaatiotasoa liikuntaan, ryhmän aikana käytettyjen motivoinnin keinojen vaikutusta liikuntamotivaatioon ja selvitettiin tekijöitä, jotka olisivat voineet lisätä ryhmäläisten motivaatiota liikuntaan.

Ryhmään osallistuvilla lapsilla oli jo ennen ryhmään osallistumista korkea motivaatio liikuntaan. Kyselyvastausten perusteella kuitenkin muutamilla lapsilla tavoitteen asettamisella liikuntaan oli motivaatiota lisäävä vaikutus (Heikinmaa & Piispa 2024). Odotettua pienemmän osallistujamäärän vuoksi aihetta voitaisiin tulevaisuudessa tutkia suuremmalla osallistujamäärällä ja vähemmän liikuntaan motivoituneiden ryhmällä.

Liikunnan mielekkyyden lisääminen

Lasten liikunta-aktiivisuuden parantamiseksi olisi hyödyllistä selvittää, millainen liikunta kiinnostaa vähän motivoituneita lapsia ja millä tavoilla heidät voisi parhaiten ohjata liikunnan pariin. Vanhempien fyysisellä aktiivisuudella ja kannustamisella liikuntaan on todettu olevan positiivinen vaikutus lasten liikkumiseen. (Xu ym. 2015.)

Jo valmiiksi liikunnallisilla lapsilla on usein korkea motivaatiotaso liikuntaan. Olisi tärkeää pystyä tavoittamaan myös liikkumattomat lapset ja pyrkiä kasvattamaan heidän liikkumismotivaatiotansa ja liikkumisen määrää lähemmäs suosituksia.

Lähteet

Cocoparisienne. 2014. Lapset, leikkivät, leikkikenttä, lapset. Pixabay. Viitattu 12.8.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/lapset-leikkiv%C3%A4t-leikkikentt%C3%A4-lapset-334531/

Heikinmaa, R. & Piispa, S. 2024. 4.–5. luokkalaisten kannustaminen liikkumiseen motivoinnin ja tavoitteiden asettamisen avulla. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.9.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091125013

Kokko, S. & Martin, L. 2023. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1. Viitattu 5.6.2024. Saatavissa https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lasten-ja-nuorten-liikuntakayttaytyminen-Suomessa-2022-2.pdf

UKK-instituutti. 2023a. Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa. Viitattu 5.6.2024. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumattomuuden-kustannukset/liikkumattomuuden-kustannukset-suomessa/

UKK-instituutti. 2023b. Liikunta vaikuttaa lapsen ja nuoren kehitykseen. Viitattu 5.6.2024. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/liikunta-ja-lapsen-ja- nuoren-kehittyminen/

UKK-instituutti. 2024. Lasten ja nuorten liikkumissuositus. Viitattu 5.6.2024. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/lasten-ja-nuorten-liikkumissuositus/

Vasankari, T. & Kolu, P. 2018. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 5.6.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160724/31-2018-Liikkumatto-muuden%20lasku%20kasvaa.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Xu, H., Wen, L. & Rissel, C. 2015. Associations of Parental Influences with Physical Activity and Screen Time among Young Children: A Systematic Review. Viitattu 5.6.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1155/2015/546925