Kuraattoreille tukea vertaismentorointiryhmästä

Oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa (1287/2013) säädetään opiskelijan oikeudesta opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuolto jaetaan yhteisölliseen ja yksilölliseen opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuollon palveluita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuollon palveluiden on tarkoitus ennaltaehkäistä ongelmia ja tarjota tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin korjaavien palveluiden tarve vähenee (Perälä ym. 2015, 114). Vuoden 2023 alusta hyvinvointialueet vastaavat kuraattori- ja psykologipalveluiden tuottamisesta.

Opiskeluhuollossa tehtävä työ on vaativaa ja sisältää haastaviakin asiakastilanteita. Kuraattorin työ sosiaalialan asiantuntijana rakentuu lainsäädännön, ajantasaisen tiedon, ammatillisen taidon ja menetelmien yhteensovittamisen ympärille. (Wallin 2011, 23, 154156.) Asiakkaiden ja yhteistyötahojen kanssa työskenneltäessä työntekijältä vaaditaan kykyä reflektoida omaa ammatti-identiteettiään sekä tunnistaa toisten asiantuntijuus. Näihin tavoitteisiin päästäkseen työntekijöiden tulee tukea toisiaan ja työhyvinvointiin täytyy kiinnittää erityistä huomiota. (Törrönen ym. 2016, 176.) Yksi tapa edistää työntekijöiden keskinäistä tukea ja samalla työntekijöiden hyvinvointia on vertaismentorointi.

Vertaismentorointiryhmissä jaetaan työntekijöiden omista kokemuksista kertynyttä tietoa ja samalla nämä ryhmät toimivat alustana asiantuntijatiedon jakamisessa (Mäki 2015, 166). Vertaismentorointi voi kohdistua perehdytykseen, työhyvinvointiin, hiljaisen tiedon jakamiseen, ammatillisen kasvun edistämiseen tai ongelmanratkaisuun (Kupias & Salo 2014, 33–34). Vantaan kaupungissa kuraattorien työn tukena on ollut vuodesta 2012 vertaismentorointiryhmiä. Ryhmien tavoitteena on tukea kuraattoreita, kehittää heidän ammatillisuuttaan sekä mahdollistaa kuraattorien vertaisoppiminen. (Tikkanen-Lamminen 2022.)

Kuva 1. Vertaismentorointi voi vahvistaa paitsi osaamisen kehittämistä myös ammatti-identiteettiä. (StartupStockPhotos 2015)

Myönteisiä vaikutuksia työhyvinvointiin

Anni Lindströmin ja Pirja Suorsan (2022) YAMK-opinnäytetyössä paneuduttiin Vantaan kaupungin kuraattorien kokemuksiin työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisestä vertaismentorointiryhmissä. Opinnäytetyö toteutettiin soveltavana laadullisena tutkimuksena. Vertaismentorointiryhmien toimintaa ei ole aiemmin tarkemmin tutkittu eikä kuraattorien kokemuksia toiminnasta kerätty.

Tulokset vertaismentorointiryhmien toiminnasta olivat pääsääntöisesti hyviä. Vertaismentorointitoiminnalla on myönteinen vaikutus kuraattorien osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointiin. Vertaismentoroinnin merkitys nähdään perehdytyksen ja kuraattori-identiteetin vahvistumisen tukena. Tutkimustulosten perusteella opinnäytetyön tekijät esittivät kehittämisehdotuksia, joista keskeisin on ryhmien tehokkaampi hyödyntäminen uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Myös vertaismentorointitoiminnan jatkumisen turvaaminen tulevalla hyvinvointialueella on merkittävä kehittämiskohde.

Kirjoittajat

Anni Lindström valmistuu LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan uudistavan johtamisen YAMK-koulutuksesta.

Pirja Suorsa valmistuu Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomi varhaisen tuen asiantuntija -YAMK-koulutuksesta.

Juha Roslakka työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.

Lähteet

Kupias, P. & Salo, M. 2014. Mentorointi 4.0. Helsinki: Talentum Media. 

Lindström, A. & Suorsa, P. 2022.  Kuraattorien kokemuksia osaamisen kehittämisestä ja työhyvinvoinnista vertaismentorointiryhmissä. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 13.12. 2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120626676

Mäki, P. 2015. Opettajana ja kehittäjänä. Vertaismentorointiryhmässä kehittäjäopettajan ammatillista identiteettiä kertomassa. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Oulu. E Scientiae Rerum Socialium 152. Viitattu 24.11.2022. Saatavissa http://urn.fi/urn:isbn:9789526208176

Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 30.12. 2013/1287. Finlex. Viitattu 24.11.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287 

Perälä, M-L., Hietanen-Peltola, M., Halme, N., Kanste, O., Pelkonen, M., Peltonen, H., Huurre, T., Pihkala, J. & Heiliä, P-L. 2015. Monialainen opiskeluhuolto ja sen johtaminen. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

StartupStockPhotos. 2015. Aloittaa, tapaaminen, aivoriihi, liiketoimintaa. Pixabay. Viitattu 26.11.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/aloittaa-tapaaminen-aivoriihi-594090/

Tikkanen-Lamminen, T. 2022. Esimies, vastaava kuraattori. Vantaan kaupunki.  Haastattelu 31.3.2022. 

Törrönen, M., Hänninen, K., Jouttimäki, P., Lehto-Lunden, T., Salovaara, P. & Veistilä, M. 2016. Vastavuoroinen sosiaalityö. Helsinki: Gaudeamus.

Wallin, A. 2011. Sosiaalityö koulussa. Avaimia hyvinvointiin. Helsinki: Tietosanoma.